Petteri Orpo varoittaa uudenvuoden tervehdyksessään, etä kotimaassa talouden näkymät tulevalle vuodelle ovat synkentyneet.
”Suomi on vaarallisesti velkaantunut maa. Karkeasti joka kahdeksas käytetty euro rahoitetaan uudella velalla. Kasvaneet korkomenot, hyvinvointialueiden tilanne ja välttämättömät tarpeet puolustuksessa ovat esimerkkejä isoista menoeristä, joiden vuoksi velkaa joudutaan ottamaan”, Orpo kuivailee valtiontalouden tilannetta.
Mikäli nyt Suomi ei onnistu muuttamaan suuntaa, on tulevaisuudessa vaadittavien toimenpiteiden mittakaava kertaluokkaa rajumpi, Orpo varoittaa.
Pääministerin mukaan velkaantumista vähennetään vaalikauden aikana kuudella miljardilla eurolla.
Riskinä on pääministerin mukaan myös se, että Suomi ei onnistu pitämään valtiontalouden alijäämää EU-lainsäädännön edellyttämissä rajoissa.
”Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n lainsäädäntöä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan olemme rikkomassa näitä yhdessä sovittuja sääntöjä. Heikkenevä talouskasvu romahduttaa alijäämän EU-lainsäädännön vaatiman rajan alle”, hän muistuttaa.
Orpon mukaan hallitus on pakotettu tekemään uusia sopeutustoimia hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan pelastamiseksi jo kehysriihessä.
”Kuntien valtionosuuksien vähenemisen kompensoiminen on katettava kehysten sisältä. Ratkaisujen hakeminen on jo aloitettu. Keinovalikoiman tulee olla mahdollisimman laaja. Hyvän suuntaviivan uusille ratkaisuille antaa hallituksen sopima periaate, jonka mukaan sopeutukset pyritään toteuttamaan siten, että ne tukevat työllisyyttä ja kasvua. Työn linja pitää.”
Pelkkä leikkaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan pysyvä ratkaisu velkaongelmaan on lopulta työ ja talouskasvu, Orpo muistuttaa.
”Siksi sopeutusten rinnalla tulee valmistella kasvupaketti. Käytössämme on vielä monia ratkaisuja, joilla annetaan työlle ja yrittämiselle tilaa. Voimme tehdä sääntelyssä ja verotuksessa rakenteellisia uudistuksia, jotka eivät suoraan rasita julkista taloutta.”
Investointiaikomuksia on pääministerin mukaan Suomessa nyt historiallisen paljon. Hän mainitsee esimerkiksi siirtymän puhtaaseen energiaan, joka Suomelle aito mahdollisuus. Orpon mukaan Suomen täytyy tarttua tilaisuuteen.
”Jos onnistumme kotiuttamaan edes osan suunnitteilla olevista investoinneista, saisi kasvu tarvitsemansa piristysruiskeen.”
Vaikeassakin taloustilanteessa hallitus aikoo lisätä panostuksia parempaan tulevaisuuteen. Orpon mukaan hallitus aikoo parantaa perusopetusta, lisätä rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen. Lisäksi tarkoituksena on purkaa hoitojonoja.
Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna ennakoitua enemmän. Valtion lainanotto ylittää vuoden 2023 talousarvioesitykseen kirjatun 11,2 miljardin euron nettolainanottotarpeen 3,2 miljardilla eurolla, kertoo valtiovarainministeriö (VM).
Valtio ottaa vuonna 2023 uutta velkaa arviolta 14,4 miljardia euroa.
Lukuisat taloustieteilijät varoittavat Suomen julkisen talouden velkaantumisesta Helsingin Sanomien haastattelussa. Suomen velkataakkaa kasvattavat valtionvelan korkomenojen kasvu, heikko talouskasvu sekä väestön ikääntymisestä johtuva heikkenevä huoltosuhde.
Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Kosonen toteaa, että Suomen julkisen talouden jatkuva lisävelkaantuminen on ongelma erityisesti pitkällä aikavälillä.
”Suomen hallituksilla vaikuttaa olevan puoluekokoonpanoista riippumatta hankaluuksia päästä eroon alijäämäisistä budjeteista jopa vakaan talouskehityksen oloissa. Siksi velkaantumiskehitys ei ole pitkällä aikavälillä tasaantumassa”, hän arvioi.
