Samalla kun Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna ennakoitua enemmän, ovat kotitaloudet alkaneet suitsimaan kukkaronnyörejään.
Kotitalouksien velkaantumisessa on tapahtunut historiallinen käänne, kun velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Tilastokeskus kertoo, että kotitalouksien velkaantumisaste laski 2,4 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä 123,4 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.
Aktian pääekonomisti Lasse Corin kommentoi kotitalouksien velkaantumisasteen käännettä X:ssä. Hänen mukaansa velkaantumisaste laskee poikkeuksellisen nopeasti, koska velka kasvaa poikkeuksellisen hitaasti ja tulot kasvavat poikkeuksellisen nopeasti.
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien rahoitusvarat vähenivät 1,8 miljardia euroa vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä ja olivat 378,8 miljardia euroa. Kotitalouksien velat puolestaan laskivat 0,8 miljardia euroa ja olivat 202,6 miljardia euroa.
Näiden muutosten seurauksena kotitalouksien nettorahoitusvarat vähenivät. Nettorahoitusvaroilla tarkoitetaan rahoitusvarojen ja velkojen erotusta.
Kotitalouksien ostovoima paranee
Kovalla kyydillä laukanneen inflaation vuoksi kotitalouksien ostovoima on laskenut selvästi useiden kuukausien ajan. Palkat ovat lähteneet nousuun, mutta eivät ole pysyneet inflaation perässä. Korkeimmillaan kuluttajahintojen vuosinousu kävi jopa yli yhdeksässä prosentissa.
Siten palkansaajien reaaliansiot romahtivat vuoden 2009 tasolle. Reaaliansioilla tarkoitetaan palkan ostokykyä sillä hetkellä, kun palkka saadaan.
Nyt on kuitenkin tapahtumassa käänne.
Kotitalouksien reaalitulot kasvavat ja ostovoima elpyy vuosina 2023 ja 2024, ennustaa Suomen Pankki. Kuluttajahintojen nousuvauhti eli inflaatio on hidastunut vuoden 2023 aikana ja hidastuu edelleen selvästi.
Lisäksi sekä ansiotulot että tulonsiirrot ovat kuluvana vuonna kasvaneet nopeasti palkankorotusten sekä eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksikorotusten ansiosta, Suomen Pankki kertoo.
Myös talouspolitiikka tukee ostovoimaa, kun verotuksen keveneminen sekä indeksikorotukset eläkkeisiin ja osaan muista etuuksista kasvattavat ostovoimaa myös ensi vuonna.
Suomen Pankki ennustaa, että kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot saavuttavat vuoden 2024 aikana jälleen vuoden 2021 tason, ja inflaation aiheuttama kuoppa ostovoimaan kuroutuu umpeen. Seuraavina vuosina Suomen työllisyyskasvu toipuu suhdanteen mukana ja ylläpitää kotitalouksien ostovoiman kehitystä.
Säästämisen suosio kasvaa
Kotitaloudet ovat kulutuksessaan toistaiseksi varovaisia, sillä odotukset suhdannekehityksestä ovat heikot ja epävarmuutta on paljon. Palveluiden kulutus hiipuu, koska koronapandemian jälkeinen palveluiden kysynnän voimakas kasvu on ohi.
Monet kotitaloudet kattoivat kahden viime vuoden aikana nopeasti kasvaneita elinkustannuksia ja korkomenoja purkamalla säästöjään. Inflaation hidastuminen antaa jälleen tilaa säästöjen kerryttämiselle.
Suomen Pankki arvioi myös, että aiempaa korkeampi ja selvästi positiivinen reaalinen korkotaso lisää säästämishaluja lähivuosina.
