Helsingin pörssi lähti lokakuun lopulla selvään nousuun. Nousutrendi kuitenkin taittui tammikuun alussa, minkä jälkeen indeksi on ollut laskusuunnassa.
Syitä negatiiviseen kurssikäänteeseen on haettu esimerkiksi siitä, että keskuspankkiirit pilasivat sijoittajien juhlat, toteaa varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo sijoittajakirjeessään.
”Markkinat ehtivät hinnoitella ohjauskorkoihin 6-7 ohjauskoron laskua. Keskuspankkiirit ovat viime viikkojen puheissa todenneet ohjauskorkojen laskun alkavan vasta kesään mennessä, ei siis maaliskuussa”, Angervuo toteaa.
Markkinoiden tämän hetken korkohinnoittelu ei ole linjassa keskuspankkien omien signaalien kanssa eikä myöskään etenkään Yhdysvalloissa viime aikojen talousdatan kanssa, arvioivat Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, pääanalyytikko Jan von Gerich ja apulaisjohtaja Kristian Nummelin.
Asiantuntijoiden mukaan keskuspankkikokousten jälkeen julkaistu talousdata ei ole antanut tukea pikaisille koronlaskuodotuksille. Tämä koskee niin euroaluetta kuin Yhdysvaltojakin.
Inflaatio, geopolitiikka ja hiipuva kasvu Euroopan riesana
Angervuo muistuttaa, että lisäksi joulukuussa useimmissa maissa kuluttajahinnat ovat kääntyneet nousuun.
”Inflaatiota ei ehkä ole sittenkään saatu nuijittua riittävän matalaksi”, hän toteaa.
Markkinoita hermostuttaa Angervuon mukaan myös geopoliittinen tilanne erityisesti Lähi-Idässä, pörssikonkari toteaa. Talouskasvukin näyttää hiipuvan Euroopassa ja sen suurimmassa taloudessa.
”Talouskehityksestä on tullut muutama ikävä tieto erityisesti euroalueen heikosta talouskasvusta. Saksa kertoi ennakkotietoja maan talouskasvusta vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Lukema oli pelätyn heikko eli -0,3 prosenttia vuoden 2022 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Saksan koko vuoden 2023 talouskasvu jäi ennakkotietojen mukaan myös 0,3 prosenttia miinukselle verrattuna vuoden 2022 lukemaan. Euroalueelta ei ole vielä olemassa ennakkotietoja vuoden viimeisen neljänneksen kasvusta.”
IMF ennusti marraskuussa euroalueen kasvuksi vuodelle 2023 vain 0,7 prosenttia ja vuodelle 2024 1,2 prosenttia.
Rakennusyhtiöillä edessä kaikkien aikojen romahdus
Angervuon mukaan euroalueen sijoittajien katseet kääntyvät nyt vuoden 2023 tilinpäätöstiedotteiden tutkimiseen. Helsingin pörssin tuloskausi alkaa torstaina 25. tammikuuta, jolloin Nokia ja Evli julkistavat tilinpäätöstiedotteensa. Perjantaina vuorossa ovat Telia, Elisa ja Kone.
Metsäyhtiöille vuosi 2023 oli ”täydellinen tulosten sulkasato”, Angervuo ennustaa.
Pörssikonkarin mukaan metsäyhtiöiden tulosromahduksen aiheuttivat noin kolmanneksella laskenut sellun vientihinta. Lisäksi kartonkituotteiden ja useimpien paperilaatujen vientihinnat laskivat vuoden 2023 alkupuolella 20-50 prosenttia ja valitettavasti hintojen elpymistä ei ole juuri näkynyt loppuvuoden aikana.
Metsäteollisuuden yhtiöiden tuloslaskelmassa aiheutti tuhoa myös laskeneet toimitusmäärät. Lisäksi kiusana oli tärkeimmän raaka-aineen eli puun hintojen nousu 23-30 prosenttia.
”Ei siis ihme, että tulos haihtui, kun raaka-aineiden hinnat nousivat, mutta lopputuotteiden kysyntä ja hinnat laskivat rajusti”, Angervuo summaa.
Pörssikonkari ennustaa, että kaikkien aikojen romahduksen ovat kokemassa melkein kaikki pörssilistatut rakennusyhtiöt.
”Rakennusyhtiöillä on kotimaassa myymättä noin 4500-5000 uutta asuntoa. Uusien asuntojen aloitukset ovat romahtaneet hyvin matalalle tasolle.”
Finanssisektori porskuttaa ja jakaa muhkeita osinkoja
Pankit ja rahoitusala tekivät vuodelta 2023 kaikkien aikojen ennätystuloksen. Angevuon mukaa siitä kiitos kuuluu nollakorkotileillä rahojaan pitäneet tallettajille sekä ennen kaikkea Euroopan keskuspankin neuvostolle, jotka nostivat ohjauskorot korkealle. Pankit saivat tallettaa rahat riskittä neljän prosentin tuotolla keskuspankin holveihin.
Finanssialan pörssiyhtiöiden omistajille on luvassa nousevia osinkoja, Angervuo ennustaa. Nordea, Sampo, Mandatum, Evli, Oma Säästöpankki ja ehkä muutama muukin pankki tai rahoitusyhtiö nostavat osinkoaan viime vuodelta.
”Pankit ja vakuutus maksavat viime vuodelta yli neljänneksen pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta osinkosummasta. Lisäksi Nordea aloitti viime syksynä 1,5 miljardin omien osakkeiden osto-ohjelman, jonka rahat pankki saa käytettyä maaliskuun loppuun mennessä. Nordea ja Sampo ovat ostaneet omia osakkeitaan kolmen viime vuoden aikana noin 7-8 miljardilla eurolla käteisosinkojen lisäksi”; Angervuo kertoo.
