Palkansaajien kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2024 tammi-maaliskuussa 3,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Palkansaajien reaalinen ansiotaso nousi samalla ajanjaksolla kuitenkin vain 1,1 prosenttia, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.
Reaaliansioiden kehitys kuvaa palkansaajien ostovoiman kehitystä. Sitä seurataan jakamalla nimellispalkkaindeksi kuluttajahintaindeksillä. Kuluttajahintaindeksin avulla nimellispalkasta puhdistetaan siten inflaation vaikutus.
Palkansaajien reaaliansiot olivat vuoden 2024 tammi-maaliskuussa selvästi vuonna 2021 saavutettua huippua pienemmät, kuten yllä olevasta kuvaajasta näkyy.
Lisäksi reaaliansioiden toipuminen on pysähtynyt, kuten LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro toteaa viestipalvelu X:ssä.
Nummiaron julkaisema kuvaaja osoittaa selvästi, että 2020-luvun reaaliansioiden lasku on historiallisesti poikkeuksellisen raju. Nummiaron laskelmien mukaan reaalipalkat ovat laskeneet edellisestä huipusta peräti 8,2 prosenttia. Edes 1990-luvun suuressa lamassa, jossa työttömyysaste nousi yli 20 prosenttiin, eivät reaaliansiot ole laskeneet yhtä jyrkästi.
Reaalipalkkojen vuoden 2021 lopulla alkanut romahdus selittyy nopeasti kiihtyneellä inflaatiolla. Ennen koronapandemiaa Suomen inflaatio pysyi alle kahden prosentin tasolla kahdeksan vuotta 2013–2020, mutta vuoden 2021 alkupuoliskolta lähtien inflaatio pikkuhiljaa nousi koronarajoitusten purkamisen myötä, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Kuluttajahintaindeksin nousun lakipiste Suomessa oli 9,1 prosenttia, joka saavutettiin joulukuussa 2022.
Koska palkkojen nousu ei vastannut kuluttajahintaindeksin nousua, oli seurauksena reaaliansioiden nopea lasku.
Ostovoima mennee huonommaksi vasemmistopuolue Kokoomuksen ALV 25,5% nostamisen johdosta.
Kok tekee oikeistolaista politiikkaa,koska nosti kurittaa pientuloisia