Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2025 tammi-maaliskuussa 2,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Palkansaajien reaalinen ansiotaso nousi samalla ajanjaksolla 2,4 prosenttia, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.
Reaalinen ansiotaso tarkoittaa palkansaajan ansioiden todellista ostovoimaa, eli sitä, kuinka paljon hyödykkeitä ja palveluita palkalla voi kulloinkin ostaa, kun inflaation vaikutus on huomioitu. Nimellinen ansiotaso kertoo vain rahamääräisen palkan, mutta reaalinen ansiotaso määritetään ottamalla nimellinen ansiotaso ja jakamalla se kuluttajahintaindeksillä, joka mittaa hintojen kehitystä. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Reaalinen ansiotaso siis näyttää, kasvaako vai pieneneekö palkan ostovoima ajan myötä.
Palkansaajien reaaliansiot olivat vuoden 2025 tammi-maaliskuussa selvästi vuonna 2021 saavutettua huippua pienemmät. suomalaisten ostovoima on yhä 4,3 prosenttia jäljessä vuoden 2021 huippua.
LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo, että palkansaajien reaaliansiot pysyivät alkuvuonna samana kuin viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä.
”Inflaatio on pysynyt hyvin maltillisena, noin puolessa prosentissa vuositasolla, kun korkojen laskun inflaatiota pienentävä vaikutus lähenee jo yhtä prosenttiyksikköä. Palkat siis nousivat juuri hintojen tahdissa alkuvuonna ja ostovoimakuopasta kipuaminen pysähtyi puolimatkan krouviinsa”, Nummiaro toteaa.
Vuoden 2021 reaaliansioiden huippulukeman jälkeen hinnat nousivat ja palkansaajien ostovoima putosi pahimmillaan 7,6 prosenttia, kunnes käänne koitti vuonna 2023. Siitä asti ostovoima on elpynyt lähes yhtäjaksoisesti.
Tuhansien eurojen menetys ostovoimassa
Nummiaro laskee, että keskituloisen suomalaisen noin 3 700 euron kuukausipalkalla saa suurin piirtein 160 euron edestä vähemmän palveluja ja hyödykkeitä kuin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, jolloin ostovoima oli huipussaan.
Kokonaisuutena inflaatio on haukannut tällaisen palkansaajan elintasosta 7 900 euroa huhti–kesäkuun 2021 jälkeen. Näin paljon keskituloisen palkansaajan ansioista on siis kulunut pelkästään hintojen nousuun viime vuosina.
”Talven palkkaneuvottelujen tulokset alkavat näkyä huhti–kesäkuun tilastoissa. Ostovoimakuopasta kiipeäminen ottanee ainakin pari vuotta. Palkkasovun jälkeen isoimmaksi riskiksi jää inflaation mahdollinen uudelleen kiihtyminen, jolloin nousu muistuttaisi hiekkakuoppaa, jossa valutaan alas sitä mukaa kun ponnistellaan ylös”, Nummiaro kertoo.
Ekonomistin mukaan tullit eivät onneksi kuitenkaan ole nostamassa inflaatiota Euroopassa. Mahdolliset euroopan vastatullit jäänevät suhteellisen pieniksi, euron vahvistuminen alentaa tuontihintoja ja Kiinan ylituotannon suuntautuminen Eurooppaan voi laskea hintoja.
Sosiaalipalveluiden palkansaajat kuroneet ostovoimakuopan umpeen
Palkat nousevat joillain aloilla nopeammin kuin toisilla, mistä syystä myös ostovoima elpyy eritahtisesti.
Nummiaro arvioi, että ensimmäisillä toimialoilla reaalipalkat ovat jo nousseet samalle tasolle kuin vuonna 2021.
Naisten ostovoimakuoppa on umpeutumassa nopeammin kuin miesten. Nummiaron mukaan naisten reaaliansiot ovat 3,5 prosenttia ostovoimahuipusta, kun miehet ovat 5,1 prosenttia huipusta.
”Toimialoista nousee esiin sosiaalipalvelut, jossa ollaan 0,1 prosentin päässä huipusta eli reaalipalkat ovat käytännössä kirineet koko kuopan umpeen. Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt ovat myös hyvin lähellä kuopan reunaa.”
Yksityisissä yrityksissä sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksissa palkan ostovoima on vielä 4,7 prosenttia jäljessä vuoden 2021 huippua, valtionhallinnossa 5,5 prosenttia.
”Palkansaajien ostovoima on hyvin nousussa, mutta samanaikaisesti noussut työttömyys tarkoittaa, että kaikki eivät pääse palkansaajien joukkoon. Osalle säästäminen on helpompaa ja osa joutuu turvautumaan aiempiin puskureihinsa”, Nummiaro sanoo.
