Suomen sijoitus tippui neljä sijaa sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) 67 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa.
Suomi on tänä vuonna 15. sijalla eli sijoitus aleni vuoden 2019 tasolle.
IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 164 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana.
IMD:n kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen: taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri, sekä nämä kukin viiteen osa-alueeseen.
IMD:n luokittelussa Suomen sijoitusta viime vuodesta paransi vain kansainvälinen kauppa. Sijoitus terveyden ja ympäristön osalta pysyi samana, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta.
”Sijoitus vertailussa voi toki heittelehtiä yksittäisinä vuosina, mutta Suomen aseman heikkeneminen kahdessa vuodessa yhteensä seitsemän sijaa on jo huomattavan negatiivinen kehitys indeksin historiassa”, arvioi Etlan tutkija Ville Kaitila.
Suomen sijoitus heikkeni laajalla rintamalla
Suomen kompastuskivi on useana vuonna ollut taloudellinen menestys, jossa tänä vuonna maamme sijoittui vasta 50. sijalle.
Viime vuoden muita maita heikompi suhdannetilanne painoi Suomen sijoitusta tässä osiossa, sillä bruttokansantuote, investoinnit ja työttömyysaste kehittyivät heikosti.
Rakenteellisesti Suomen ja muiden pienten maiden sijoitusta tässä osiossa heikentää kotimarkkinoiden pieni koko, sillä bruttokansantuote on sellaisenaan yksi mittari. Muut Pohjoismaat ovat vertailussa kuitenkin sijoilla 22–30. Ruotsi on myös selkeästi sijoittunut Suomea paremmin kaikissa muissa 20 osa-alueessa paitsi työllisyydessä, yhteisöllisyydessä ja perusinfrastruktuurissa.
”Suomen taloutta ovat painaneet keskimääräistä enemmän korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen tavara- ja palveluvientiin. Näiden suhdannetekijöiden odotetaan alkavan parantua, mikä tukisi Suomen sijoitusta lähivuosina”, pohtii Kaitila.
Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista, mutta siinäkin sijoitus heikkeni tänä vuonna. Muun muassa huoltosuhde, investoinnit telekommunikaatioon, korkean teknologian viennin vähäisyys ja väestönkasvu ovat heikkouksia.
Myös yritysten kilpailukyky heikentynyt
Myös yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus on heikentynyt kahdessa vuodessa jyrkästi. Sijoitusta painavat alaspäin muun muassa tehtyjen työtuntien määrä, yrittäjyys ja korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman määrä.
Julkisessa taloudessa tärkeimmät Suomen sijoitusta painavat tekijät liittyvät korkeaan verotukseen, mutta myös muun muassa yritystoiminnan aloittamisen hitauteen, maahanmuuttorajoituksiin ja investointikannustimiin. Institutionaalisemmissa tekijöissä, laillisuudessa ja kilpailulainsäädännössä Suomi on maailman kärkeä.
Kilpailukykyvertailun kärkisijat menivät edelleen pieniin kansantalouksiin.
Singapore nousi listauksen kärkeen ohi Sveitsin, Tanskan ja Irlannin. Toiseksi kiri Sveitsi, parantaen asemaansa yhdellä sijalla viime vuodesta. Kolmanneksi sijoittui Tanska, joka tippui viime vuoden listan kärjestä.
Suuret EU-maat sijoittuivat seuraavasti: Saksa (24.), Ranska (31.), Espanja (40.) ja Italia (42.)
Lue myös tämä: Koronatuet hidastaneet tuottavuuskehitystä ja talouskasvua
