Makrotalous

Hallituksen kiistelty veropäätös lisännyt yrittäjien tyytymättömyyttä

Yrittäjien tyytyväisyys Suomen hallitusta kohtaan on laskenut selvästi. Yksi selittävä tekijä löytyy veropäätöksestä.

Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjä yrittäjäjärjestö
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuva: Markus Sommers.

Yrittäjien tyytyväisyys hallituksen toimintaa kohtaan on laskenut kesäkuun jälkeen yhdeksän prosenttiyksikköä, selviää Yrittäjägallupista. Tyytyväisiä oli elokuussa 45 prosenttia. Alkuvuonna tyytyväisiä oli vielä lähes 60 prosenttia. 

Yrittäjägallupiin vastasi 14.–26. elokuuta 1 112 mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Vastaajista 45 prosenttia oli yksinyrittäjiä.  

Selkein yrittäjien tyytymättömyyttä luova tekijä on arvonlisäveron korotus korotus.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että päätös arvonlisäveron korotuksesta tehtiin hätäisesti, koska se ei antanut yrittäjille riittävää sopeutumisaikaa.

”Hallitus oli siinä kovakorvainen. Jotkut kokivat puolikkaan prosenttiyksikön (25,5 %) kiusantekona”, Pentikäinen toteaa.

Arvonlisäveron korotus astui voimaan syyskuu alussa, ja se nosti yleisen arvonlisäverokannan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Muutos vaikuttaa erityisesti kauppojen ja yritysten hinnoitteluun ja järjestelmiin, kuten kassajärjestelmiin ja laskutukseen, mikä on aiheuttanut huolta etenkin kaupan alalla.

Korotuksen on arvioitu lisäävän yritysten hallinnollista taakkaa, sillä monet järjestelmät vaativat päivityksiä, ja esimerkiksi kauppojen on päivitettävä sekä fyysisten myymälöiden että verkkokauppojen hintatiedot manuaalisesti. Tämä luo kustannuspaineita erityisesti pienemmille yrityksille.

Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus kertoi kesäkuussa, että moni kokee korotuksen aikataulun kohtuuttomana.

”Alle kolmen kuukauden varoaika veronkorotuksen voimaantulosta on poikkeuksellista keskellä kesäkautta. Veronkorotus puolikkaaseen desimaaliin ja kesken arvonlisäverokauden pakottaa monet pk-yritykset päivittämään tietojärjestelmiään ja järjestämään laskutustaan uudelleen aiheuttaen laajoja haasteita”, Brotherus totesi.

Pääekonomistin mukaan yrittäjät kyllä ymmärtävät, että julkista taloutta pitää viimein laittaa kuntoon. Kuitenkin sitä on vaikea ymmärtää, että se tehdään tavalla, joka vaikeuttaa laajalti yrittäjyyttä ja aiheuttaa tarpeettomasti hallinnollisia kustannuksia pk-yrityksille.

Julkisen talouden saneeraustoimet eivät ole riittäviä

Pentikäisen mukaan monet yrittäjät eivät ole myöskään tyytyväisiä siihen, miten hallitus saa aikaan kasvua tukevia toimia ja tervehdyttää julkista taloutta. Molempien osalta odotetaan enemmän. 

Sote-alalla toimivien yrittäjien tyytymättömyyttä lisää ”Soteri-sählinki” ja hyvinvointialueiden kielteinen suhtautuminen yksityisiin toimijoihin, Pentikäinen toteaa.

” Monia harmittaa myös se, että kilpailua lisäävät toimet mm. sidosyksiköiden osalta eivät etene. Lisäksi paikallisen sopimisen osalta on odotettu laajempia sopimismahdollisuuksia varsinkin yrityksiin, joissa halutaan sopia koko henkilöstön voimin.”

Vaikka yrittäjien tyytyväisyys hallitukseen on laskenut, niin tyytyväisyys oppositiota kohtaan ei ole noussut, vaan on pysynyt 14 prosentissa. 

Tyytymättömyys hallitukseen on tasaista eri yrittäjäryhmissä. Tyytyväisimpiä hallitusta kohtaan ovat yli kymmenen henkeä työllistävät, teollisuudessa toimivat ja yli 60-vuotiaat yrittäjät. Alhaisinta tyytyväisyys on yksinyrittäjillä, nuorilla yrittäjillä ja naisyrittäjillä. Miesyrittäjistä tyytyväisiä on 54 prosenttia mutta naisista vain 31 prosenttia. 

”Moni yrittäjä on nyt odottavalla kannalla hallituksen suuntaan. Katsotaan, saako hallitus velkalaivan kääntymään ja talouden kasvuun. On selvää, että siihen tarvitaan vetoapua maailman markkinoilta ja EKP:ltä koronalennuksia”, Pentikäinen sanoo. 

” Investoinnit edellyttävät luottamusta, ja tämä luottamus nyt rakoilee. Tämä ei ole hyvä merkki.” 

Kokoomus ylivoimaisesti suosituin yrittäjien puolue

Kokoomus on edelleen ylivoimaisesti suurin yrittäjäpuolue. Sitä äänestäisi 40 prosenttia yrittäjistä, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Kokoomuksen yrittäjäkannatus on kuitenkin hieman laskenut. Vielä kesäkuussa se oli 43 prosenttia. 

Perussuomalaiset on toiseksi suosituin yrittäjäpuolue 12 prosentin ja keskusta kolmas kahdeksan prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten kannatus on hieman laskenut ja keskustan on hieman noussut. Muutokset ovat virhemarginaalin sisällä. 

Mitä suurempi yritys yrittäjällä on, sitä varmemmin hän tukee kokoomusta. Keskusta on toiseksi suosituin yrittäjäpuolue Pohjois-Suomessa ja vihreät pääkaupunkiseudulla. 

Naisyrittäjien parissa keskusta ja vihreät ovat suositumpia yrittäjäpuolueita kuin perussuomalaiset. Kokoomus on naisillakin selvä ykkönen. 

Kommentoi
Ylös
>