Aktian teettämän kyselyn mukaan suomalaisilla olisi parannettavaa perintöverotuksen kiemuroiden tuntemisessa. Vastaajista yli puolet eli 59 prosenttia ilmoitti tuntevansa perintöverotusta erittäin tai melko huonosti.
”Tietämys oli korkeinta suurituloisempien ja vanhempien ikäryhmien eli yli 65-vuotiaiden vastaajien joukossa”, kertoo Aktian pankkitoiminnan johtaja Anssi Huhta.
Huhdan mukaan noin neljä viidestä vanhemman ikäluokan edustajasta on jo saanut perinnön, joten asiat ovat sitä kautta tutumpia.
”Ehkä hieman yllättävää oli se tieto, että 25–34-vuotiaista 28 prosenttia ei ole saanut tai ei edes usko saavansa perintöä”, Huhta jatkaa.
Perintöjen kokonaismäärä vaihtelee Verohallinnon mukaan kuudesta seitsemään miljardiin euroon vuosittain. Perintöjen määrä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi, kun suurten ikäluokkien omaisuudet siirtyvät jälkipolville.
Jopa yli puolet suomalaisten varallisuudesta vaihtaa omistajaa seuraavan noin 10 vuoden aikana.
Pankkia ei koeta perintösuunnittelun neuvonantajaksi
Kun suomalaisilta kysyttiin heidän näkemyksiään ja tunteitaan perinnön saamista kohtaan, kokivat vastaajat, että perintöveroa tulisi kohtuullistaa tai se tulisi poistaa tai siirtyä luovutusvoittoverotukseen. Kolmanneksi eniten vastattiin, että perintö on osa suvun jatkuvuutta ja perinteiden ylläpitoa. Perintö voi myös herättää ristiriitaisia tunteita ja aiheuttaa perheriitoja.
Pankkien hyödyntäminen perintösuunnittelussa on suhteellisen harvinaista. Lähes puolet vastaajista ei ole tai ei aio hyödyntää pankin tarjoamia palveluita.
”Perintöasioita kannattaa ehdottomasti suunnitella hyvissä ajoin etukäteen, oli omaisuutta vähän tai paljon. Pankkia ei ehkä ajatella ensisijaisena neuvonantajana, vaikka olemmekin asiakkaidemme arjessa mukana usein vauvasta vaariin”, Anssi Huhta kertoo.
Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia on aikeissa siirtää varallisuutta seuraavalle sukupolvelle perinnön muodossa.
Perinnöstä ei kuitenkaan puhuta sen saajien kanssa etukäteen. Vastaajista 71 prosenttia ilmoitti, ettei ole keskustellut asiasta perijöiden kanssa.
Perinnön siirtämistä sukupolven yli on puolestaan harkinnut vain 12 prosenttia vastaajista. Yli 75-vuotiaista ja enemmän kuin 100 000 euroa ansaitsevista yli viidennes oli harkinnut perinnön siirtoa sukupolven yli.
Perintöverotus Suomessa
Suomessa perintö- ja lahjaverotus on tärkeä osa henkilöverotusta. Perintöveroa maksetaan 20 000 euron tai sitä suuremmasta perinnöstä, kun taas lahjaveroa maksetaan 5 000 euron ja sitä suuremman arvoisista lahjoista.
Molempien verojen määrä perustuu omaisuuden käypään arvoon ja määräytyy perityn tai lahjoitetun omaisuuden arvon sekä sukulaisuussuhteen perusteella.
Perintöveron määrittämisessä käytetään perintöveroasteikkoa ja veroluokkia. Kuolinpesän varojen arvo määritellään vainajan kuolinhetken mukaan.
Lahjavero koskee myös samalta lahjoittajalta kolmen vuoden kuluessa saatuja lahjoja, joiden yhteisarvo on vähintään 5 000 euroa. Lahjan arvoksi katsotaan sen käypä arvo lahjoitushetkellä.
Perintö- ja lahjaverotuksessa noudatetaan käyvän arvon periaatetta. Tämä tarkoittaa, että omaisuus arvostetaan siihen todennäköiseen luovutushintaan, joka sillä oli verovelvollisuuden alkaessa.
Perintö- ja lahjaverotus on yksilöllistä ja kertaluonteista, mikä erottaa sen esimerkiksi vuosittain toistuvasta arvostamislain mukaisesta arvonmäärittämisestä.
Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research -verkkopaneelissa lokakuussa 2024. Kyselyyn vastasi tuhat yli 18-vuotiasta suomalaista.
