Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2024 yhteensä 9,3 miljardia euroa uutta pääomaa, kertoo Finanssiala tiedotteessaan.
Rahastopääoman kasvuun vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 184 miljardia euroa, kun se vuoden 2023 lopussa oli 149 miljardia.
Koko vuoden 2024 aikana osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 4,7 ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia varoja. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 1,8 miljardia euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 0,9 miljardia euroa uusia pääomia.
Vuosi 2024 oli monille osakerahastoihin säästävälle sijoittajalle tuottoisa.
Syy tähän on luonnollisesti se, että vuosi 2024 maailmalla osakemarkkinoiden ilotulitusta. Maailman osakemarkkinoiden osingot sisältävä tuottoindeksi nousi 26 prosenttia euroissa laskettuna, kertoo Nordean sijoitusstrategi Hertta pankin viikkokatsauksessa. Alavan mukaan alueellisesti tarkasteltuna vahvin nousu nähtiin Pohjois-Amerikassa, joka Yhdysvaltojen vetämänä tuotti peräti 33 prosenttia.
Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot kovassa vauhdissa
Erityisesti globaalisti ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavien osakerahastojen tuotot olivat erinomaisia, johtuen pääasiassa isojen amerikkalaisten teknologiayhtiöiden osakekurssien noususta.
Pohjois-Amerikkaan sijoittavien kotimaisten osakerahastojen keskimääräinen tuotto oli peräti 26 prosenttia. Myös globaalisti sijoittavien rahastojen tuotto oli korkea, 18 prosenttia keskimäärin.
Tekoäly megatrendinä saavutti merkittävän läpimurron vuonna 2024 korostaen sen kasvavaa vaikutusta globaalissa taloudessa. Isot teknologiayhtiöt investoivat merkittäviä summia tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen. Sijoittajat innostuivat megatrendin tarjoamista kasvumahdollisuuksista pörssiyhtiöille.
”Vuoden lopussa Pohjois-Amerikan osakeindeksien nousua vauhditti myös Donald Trumpin valinta uudeksi presidentiksi. Trumpin puheet tariffeista ja veronalennuksista heijastuivat positiivisesti Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin. Nousua nähtiin sekä isojen teknologiayritysten että perinteisten teollisuusyritysten osakekursseissa”, Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
Somerlan mukaan Yhdysvalloissa pitkät korot ja pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet nousivat kuitenkin presidentinvaalien jälkeen korkealle tasolle, mikä lisäsi hermostuneisuutta markkinoilla.
Evlin päästrategi Valtteri Ahti arvioi artikkelissaan, että kuluvana vuonna osakemarkkina nousee edelleen tuloskasvun siivittämänä, ja Yhdysvaltojen osakkeet tuottavat jälleen eniten, Eurooppa ja kehittyvät markkinat vähemmän. Tosin tuotot jäävät matalammaksi kuin tänä vuonna, koska ensi vuonna arvostuskertoimet eivät nouse.
”Osakemarkkinoita tukevat vahva talouskasvu ja korkojen lasku”, Ahti arvioi.
Yhdysvaltojen osakkeita tukee Ahtin mukaan yritysten vahva vähän yli kymmenen prosentin tuloskasvu, joka on linjassa noin kahden ja puolen prosentin talouskasvun kanssa.
Vaikka osakkeet ovat USA:ssa arvostuskertoimien valossa korkealle hinnoiteltuja, ei se ole päästrategin mukaan este tuotoille.
”Amerikkalaisten osakkeiden arvostukset ovat indeksitasolla korkeita, mutta linjassa viimeisen viiden vuoden ajanjaksoon nähden ja kaukana IT-kuplan tasoilta.
Helsingin pörssiin luottaneille rahastosijoittajille vuosi on ollut murheellinen
Eurooppaan sijoittaville osakesijoittajille vuosi ei ollut lainkaan yhtä tuottoisa, kun alueelle sijoittavien osakerahastojen keskimääräinen tuotot jäi 6,0 prosenttiin.
Inflaatiopaineiden helpottaminen mahdollisti Euroopan keskuspankille rahapolitiikan keventämisen, mutta markkinakorkojen laskun vaikutukset näkyvät euroalueen taloudessa viiveellä. Euroalueen talouskasvu oli heikkoa, mutta sen odotetaan lievästi piristyvän vuonna 2025.

Pohjoismaihin sijoittavien osakerahastojen tuottokehitys oli vaihtelevaa. Sijoittajien suosiossa olleen tanskalaisen lääkeyhtiön Novo Nordiskin osakekurssi laski, kun yhtiön myyntiluvut heikkenivät ja uuden laihdutuslääkkeen tutkimustulokset jäivät odotuksista.
Helsingin pörssin heikko kehitys näkyi myös rahastosijoitusten tuotossa: Suomeen sijoittavan osakerahastoluokan vuosituotto jäi osakerahastoluokista ainoana miinusmerkkiseksi.
Korkorahastotkin ovat tuottaneet kohtuullisen hyvää tuottoa
Myös monelle korkosijoittajalle vuosi oli melko tuottoisa, kun Yhdysvaltain ja euroalueen keskuspankit laskivat ohjauskorkojaan, markkinakorot laskivat ja yrityslainojen riskilisät kaventuivat.

Kaikkien pitkän koron rahastoluokkien vuosituotot olivat plusmerkkisiä. Korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastoluokat tuottivat jopa noin 7-8 prosenttia. Pohjois-Amerikan ja Euroopan lisäksi myös kehittyvien markkinoiden lainamarkkinat tuottivat suotuisasti.
Vuosi 2024 oli siten sijoituksia globaalisti hajauttavalle rahastosijoittajalle erittäin tuottoisa.
Sijoituspanosten keskittäminen vain Helsingin pörssiin ei ainakaan viime vuonna lyönyt leiville.
”Sijoitusten keskittäminen pelkästään Helsingin pörssiin tai kiinteistörahastoihin tuotti sijoittajalle jopa tappioita. Suomeen rekisteröityjen rahastojen kokonaispääoma oli vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätyksessä, yli 180 miljardia euroa”, Somerla sanoo.