Vuonna 2025 sijoitusmarkkinat ovat kokeneet voimakkaita heilahteluja, ja sijoittajien epävarmuus tulevasta on kasvanut. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin viimeaikaiset päätökset, kuten uudet tullit kansainväliselle kaupalle ja aggressiivinen kauppapolitiikka, ovat ravistelleet osakemarkkinoita ympäri maailman.
Monet indeksit ovat laskeneet merkittävästi alkuvuoden aikana, ja sijoittajat etsivät nyt vakaampia vaihtoehtoja.
Yksi perinteisimmistä ja luotetuimmista sijoituskohteista epävarmoina aikoina on kulta. Kullan hinta on noussut tasaisesti vuoden 2025 alusta lähtien, ja sijoittajien kiinnostus on kasvanut voimakkaasti.
Kulta nähdään turvasatamana ja arvonsäilyttäjänä, joka suojaa sijoituksia inflaatiolta, valuutan heikentymiseltä ja taloudelliselta epävakaudelta.
Tällä hetkellä kullan hinta on korkeampi kuin pitkään aikaan. Se on tällä hetkellä yli 3 300 dollaria per unssi.
Milloin ja miksi kultaan kannattaa sijoittaa?
Kulta on historiallisesti toiminut arvonsäilyttäjänä ja turvasatamana taloudellisten epävarmuuksien aikana. Sen arvo ei perustu liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen, kuten fiat-valuuttojen tai velkakirjojen kohdalla, vaan fyysisen raaka-aineen niukkuuteen ja universaaliin arvostukseen.
Sijoittaminen kultaan tarjoaa suojaa erityisesti tilanteissa, joissa inflaatio kiihtyy, korkotaso on alhainen tai valuuttojen arvo heikkenee. Tällaisissa olosuhteissa kulta voi säilyttää ostovoimansa paremmin kuin monet muut sijoitusinstrumentit.
Kulta toimii myös tehokkaana hajautusvälineenä sijoitussalkussa.
Sen hintakehitys ei yleensä korreloi voimakkaasti osake- tai joukkovelkakirjamarkkinoiden kanssa, mikä tekee siitä arvokkaan komponentin riskienhallinnan näkökulmasta. Erityisesti markkinatilanteissa, joissa riskinottohalukkuus vähenee ja sijoittajat siirtyvät turvaomaisuuksiin, kullan kysyntä kasvaa ja sen hinta voi nousta.
Historiallisesti kulta on osoittautunut vahvaksi sijoituskohteeksi useissa kriisitilanteissa.
Esimerkiksi finanssikriisin aikana vuosina 2007–2009 kullan hinta nousi jyrkästi, kun sijoittajat pakenivat osakemarkkinoilta turvaomaisuuksiin. Kullan hinta nousi noin 650 dollarista unssilta vuoden 2007 alussa yli 1 200 dollariin vuoden 2009 loppuun mennessä. Vastaava kehitys nähtiin koronapandemian alussa vuonna 2020, jolloin maailmanlaajuinen epävarmuus ja elvyttävä rahapolitiikka ajoivat kullan hinnan kaikkien aikojen huippuunsa yli 2 000 dollariin unssilta elokuussa 2020.
Kullan arvo on noussut myös korkeiden inflaatiojaksojen aikana. 1970-luvun lopulla, jolloin inflaatio Yhdysvalloissa ylitti 13 prosenttia ja korkotasot nousivat rajusti, kullan hinta moninkertaistui muutamassa vuodessa.
Nykytilanne ja näkymät 2025–2026
Vuoden 2025 alussa maailmanlaajuiset taloudelliset näkymät ovat edelleen epävarmat.
Useat keskuspankit, kuten Yhdysvaltain Fed ja Euroopan keskuspankki (EKP), ovat aloittaneet rahapoliittisen keventämisen pitkän koronnostosyklin jälkeen. Vaikka inflaatio on useilla markkina-alueilla hidastunut, se on edelleen monin paikoin keskuspankkien tavoitetason yläpuolella.
Samanaikaisesti geopoliittiset jännitteet erityisesti Lähi-idässä ja Itä-Euroopassa sekä Kiinan talouden hidastuminen lisäävät epävarmuutta kansainvälisillä markkinoilla.
Nämä tekijät ovat lisänneet sijoittajien kiinnostusta reaalivarallisuuteen, kuten jalometalleihin. Kullan hinta on alkuvuoden 2025 aikana pysytellyt lähellä kaikkien aikojen ennätyksiä, ja sen arvon uskotaan pysyvän vahvana ainakin lyhyellä aikavälillä.
Mikäli inflaatiopaineet palaavat tai reaalikorot laskevat edelleen, kullan kysyntä voi jopa kasvaa entisestään.
Vuoteen 2026 katsottaessa kullan hintakehitys tulee todennäköisesti olemaan riippuvainen sekä rahapoliittisista linjauksista että globaalin talouden vakaudesta. Mikäli keskuspankit jatkavat kevennystoimiaan ja reaalikorkotaso pysyy matalana, kulta voi säilyttää asemansa houkuttelevana vaihtoehtona osakesijoittamisen rinnalla.
Economic Timesin mukaan kullan hinta voi nousta vuoden 2026 puolella jopa yli 4000 dollarin unssia kohti.
Toisaalta mahdollinen talouden vahvistuminen ja riskinottohalukkuuden kasvu voivat siirtää pääomia pois turvasatamista, mikä hillitsisi kullan nousupotentiaalia. Siksi sijoittajan kannattaa tarkkailla erityisesti korkotason kehitystä, inflaatio-odotuksia ja geopoliittisia tapahtumia.
Fyysinen kulta on suosittu, mutta haastava, sijoitusvaihtoehto
Fyysisen kullan ostaminen on ehkä tunnetuin tapa sijoittaa kultaan. Sijoittaja voi hankkia kultaharkkoja, kultakolikoita tai koruja, ja omistaa kullan täysin konkreettisesti. Monille tämä antaa mielenrauhaa, kun kulta on käsinkosketeltavaa ja sen arvo ei katoa yhdessä yössä.
Suomessa fyysistä kultaa voi ostaa luotettavilta jalometalliliikkeiltä tai kansainvälisiltä toimijoilta, jotka tarjoavat säilytyspalveluita ja aitoustodistuksia. Fyysisen kullan etuna on se, että se ei ole riippuvainen kolmannen osapuolen toiminnasta, kuten pörssiyhtiön taloudellisesta tilanteesta.
Huomioitavia seikkoja fyysiseen kultaan sijoittamisessa ovat muun muassa: säilytyksen turvallisuus ja kustannukset, vakuutustarpeet sekä osto- ja myyntihinnan erot (spread).
Pörssinoteeratut kultarahastot (ETF:t) ovat helppo ja nopea pääsy markkinoille
Pörssinoteeratut rahastot eli ETF:t ovat erittäin suosittu tapa sijoittaa kultaan erityisesti heille, jotka eivät halua käsitellä fyysistä kultaa. Kullan hintaan sidottuja ETF:iä on useita, ja ne tarjoavat mahdollisuuden hyötyä kullan hinnan noususta ilman fyysistä omistusta.
ETF:iä voi ostaa ja myydä pörssissä samalla tavalla kuin osakkeita. Yksi tunnetuimmista kullalla tuetuista ETF-rahastoista on SPDR Gold Shares (GLD), mutta markkinoilla on myös monia muita vaihtoehtoja, joilla on erilaiset kulurakenteet ja hallintomallit.
Kultakaivosyhtiöiden osakkeissa riski ja tuottopotentiaali kulkevat käsi kädessä
Yksi epäsuorempi, mutta usein tuottava tapa sijoittaa kultaan on ostaa kultakaivoksia omistavien yritysten osakkeita.
Nämä yhtiöt hyötyvät kullan hinnan noususta, sillä korkeampi hinta kasvattaa niiden voittoja ja osinkotuottoja. Samaan aikaan ne kuitenkin altistuvat muille riskeille, kuten tuotantokustannusten nousulle, ympäristöongelmille tai geopoliittisille riskeille.
Tunnettuja kultakaivosyhtiöitä ovat esimerkiksi kanadalainen Barrick Gold ja amerikkalainen Newmont Corporation. Monilla on toimintaa useissa maissa ja pitkä kokemus alalta.
Tämä vaihtoehto voi sopia kokeneelle sijoittajalle, joka haluaa yhdistää kullan nousupotentiaalin osakkeiden kasvumahdollisuuksiin.
Futuurit ja optiot ovat korkean riskin sijoittajille
Kultafutuurit ja -optiot ovat johdannaisinstrumentteja, jotka mahdollistavat sijoittamisen kullan hinnan muutoksiin ilman varsinaista omistusta. Näitä käytetään usein keinotteluun tai suojaukseen, ja ne voivat tarjota suuria tuottoja lyhyessä ajassa, mutta ne voivat myös tuoda merkittäviä tappioita.
Futuurisopimuksilla käydään kauppaa esimerkiksi COMEX-pörssissä, ja niissä sovitaan kullan hinnasta tietylle tulevalle päivälle. Optiot puolestaan antavat oikeuden (mutta ei velvollisuutta) ostaa tai myydä kultaa tiettyyn hintaan.
Johdannaiskauppa vaatii vahvaa ymmärrystä markkinatoiminnasta, vipuvaikutuksesta ja riskienhallinnasta. Tämä ei ole aloittelijan sijoitusmuoto, mutta oikein käytettynä se voi olla tehokas osa laajempaa sijoitusstrategiaa.
Kulta ei ehkä maksa korkoa, mutta se tarjoaa suojaa, ja se on arvossaan silloin, kun luottamus horjuu.
