Euroalueen bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä ekonomistien odotuksia vahvemmin, kun kasvu oli 1,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisestä vuosineljänneksestä kasvua oli 0,4 prosenttia, joten euroalueen kasvunäkymät ovat selkeästi kirkastumassa.
Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava arvioi pankin viikkokatsauksessa, että euroalueen kasvun ajurina toimi kotimainen kysyntä, kun alhaisemmat korot, hidastunut inflaatio ja optimismi tulevista investointipaketeista tuovat myötätuulta.
Positiivista on myös inflaation pysyminen aisoissa. Euroalueen inflaatio pysyi huhtikuussa ennallaan 2,2 prosentissa, vaikkakin pohjainflaatio kiihtyi 2,7 prosenttiin, kun ekonomistien odotus oli 2,5 prosenttia.
Alavan mukaan pohjainflaation kiihtyminen johtui palveluinflaation noususta 3,9 prosenttiin.
”Palveluinflaatio on ollut pitkään sitkeää neljän prosentin tuntumassa, ja maaliskuussa heränneet toiveet hidastuvasta palveluinflaatiosta vaikuttavat nyt ennenaikaisilta”, Alava toteaa.
Nordean ekonomistit odottavat kaikesta huolimatta EKP:n kuitenkin laskevan ohjauskorkoja vielä kerran kesäkuussa.
Tulossa laaja investointipaketti Euroalueelle
EU:n vuoden 2025 budjetissa investointien ja kehittämisen painopisteitä ovat muun muassa Ukrainan tukeminen, digitaalinen ja vihreä siirtymä, puolustusteollisuus sekä osaamisvajeen paikkaaminen.
Budjetissa on varauduttu monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen mukaisiin lisäyksiin, ja esimerkiksi STEP-kehysvälineen avulla ohjataan investointeja digitaaliseen ja syväteknologiaan, bioteknologiaan ja puhtaaseen teknologiaan. STEP-ohjelman kautta rahoitusta suunnataan 11 eri EU-ohjelmasta kriittisiin hankkeisiin, ja tavoitteena on vahvistaa unionin pitkän aikavälin kilpailukykyä.
InvestEU-ohjelma jatkuu keskeisenä EU-tason työkaluna, jonka kautta pyritään mobilisoimaan yksityisiä ja julkisia investointeja. Ohjelmaan on osoitettu 26,2 miljardin euron budjettitakaus, jonka avulla pyritään saamaan aikaan yli 372 miljardin euron investoinnit Euroopassa vuoteen 2028 mennessä. InvestEU:n painopisteinä ovat kilpailukyvyn parantaminen, puhdas teollinen kehitys sekä digitaalinen innovaatio.
Lisäksi EU:n komissio on tuonut esiin Omnibus-paketit, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa sääntelyä, parantaa kilpailukykyä ja vapauttaa kapasiteettia investointien lisäämiseksi. Näihin kuuluu muun muassa kestävyysraportointidirektiivin ja yritysvastuudirektiivin päivityksiä sekä uusia mahdollisuuksia yhdistää rahoitusvälineitä InvestEU-ohjelman kanssa.
Kansallisella tasolla esimerkiksi Saksa on julkistanut oman 500 miljardin euron investointipaketin, joka kohdistuu muun muassa ilmastoinfrastruktuuriin, digitaaliseen infrastruktuuriin, koulutukseen, asuntotuotantoon ja teollisuuden uudistamiseen.
Lisäksi Saksa poistaa puolustushankinnoista perustuslakiin kirjatun velkajarrun, minkä ansiosta Euroopan suurin talous saattaa käyttää puolustukseensa lähivuosina runsaasti yli 500 miljardia euroa.
Useat tekijät tukevat Euroopan osakemarkkinoita
Virkistyvä talous tietää optimismia myös osakemarkkinoille. Nordea nostaakin nyt Euroopan osakkeet ylipainoon alueellisissa osakesuosituksissaan.
”Kevenevä finanssipolitiikka, kasvavat investoinnit, korkojen lasku ja sääntelyn keventäminen tukevat alueen tuloskasvunäkymiä puoltaen myös aiempaa korkeampia arvostuskertoimia”, Alava kertoo.
Alavan mukaan Euroopan riskinä kuitenkin on, että politiikan suunnanmuutos jää jälleen toivottua vaisummaksi. Hänen mukaansa nyt on kuitenkin hyvät mahdollisuudet siihen, että näin ei käy.
Samalla Nordean laskee Japanin alipainoon. Alueista Pohjois-Amerikka, Suomi ja kehittyvät markkinat ovat peruspainossa.
Kansainvälisissä toimialasuosituksissa Nordea laskee teollisuustuotteet ja -palvelut peruspainoon tullihuolten takia. Vastaavasti pankki pienentää päivittäistavaroiden alipainoa. Rahoitusala hyötyy jatkossakin kohtalaisesta talouskasvusta ja yhä korkeasta korkotasosta. Siten se jatkaa ylipainossa.
