Varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo kertoo sijoittajakirjeessään, että analyytikoilla on ollut vaikeuksia päättää seuraavan vuosineljänneksen tulosennusteiden etumerkkiä, itse luvuista puhumattakaan.
Näin on käynyt esimerkiksi Euroopan yleisindeksin Stoxx 600-indeksiin kuuluvien yhtiöiden tulosennusteiden ennustamisessa. Analyytikoiden arviot vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen tulosmuutoksen kehityksestä on muuttunut selvästi kuluvan vuoden aikana.
Tammikuun lopussa analyytikot ennustivat ensimmäisen neljänneksen tulosten nousevan vertailukaudesta hieman yli kolme prosenttia. Angervuo kertoo, että sitten ensimmäisen neljänneksen lopulla ennuste povasi tulosten laskevan noin puolitoista prosenttia. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Ensimmäisen neljänneksen tulosennuste kävi pohjilla huhtikuun lopulla, jolloin analyytikot ennustivat noin 3,4 prosentin tuloslaskua.
Kuitenkin toukokuun lopulla noin kaksikolmasosaa indeksiyrityksistä on jo raportoinut ja nyt tuloslasku on kääntynyt 2,3 prosentin tuloskasvuksi. Energiasektori pois lukien tulosten ennustetaan parantuneen ensimmäisellä neljänneksellä 7,9 prosenttia. Vastaavasti liikevaihtojen ennustetaan parantuneen ensimmäisellä neljänneksellä 2,3 prosenttia ja energia pois lukien 4,3 prosenttia.
Koko vuodelle 2025 Stoxx 600-indeksiyhtöille ennustetaan nyt 0,9 prosentin liikevaihdon kasvua ja 1,9 prosentin tuloskasvua.
Korkojen nousu saattaa kuitenkin muuttaa tilanteen nopeasti.
”Jos pitkät korot pysyvät pitkään korkealla tai jopa nousevat 6-7 prosentin kauhuskenaarion tasoa, tulee paine osakkeiden riskipreemiolle nousemaan”, Angervuo arvioi.
Osakeriskipreemio on korvaus osakesijoituksiin liittyvästä valtionlainoja suuremmasta riskistä.
Yksinkertaistettuna: S&P 500-indeksin kuluvan vuoden tulosennusteilla laskettu P/E-luku on 21,4. Luvun kääntäminen toisinpäin antaa osakkeiden tulostuotoksi 4,67 prosenttia.
Tällä korkotasolla korvaus riskinotosta on Angervuon mukaan pieni.
”Sijoittaja sai eilen ostaa USA:n 10 vuoden valtionlainaa tuotolla 4,59 prosenttia eli osakesijoittajan korvaus osakkeiden korkeammasta riskistä oli olematon verrattuna 10 vuoden valtionlainan tuottoon verrattuna. S&P 500-indeksiyhtiöiden tuloskasvuodotus vuodelle 2025 on +9,0 prosenttia, kun se maaliskuun lopussa oli +11,1 prosenttia.”
Pörssikonkari laskee, että esimerkiksi kolmen prosentin osakeriskipreemio merkitsisi tulostuottona noin 7,7 prosentin tuottoa, mikä osakkeiden P/E-lukuna olisi noin 13x.
Osakkeiden nykyinen P/E-luku on korkea 21,4x. Angervuon mukaan normaalimmalle tasolle pääseminen vaatisi joko osakekurssien laskua tai tulosten ennusteita nopeampaa kasvua.
”Ainakin velkaisten yhtiöiden tulosodotukset laskevat, jos korot nousevat nykyistä korkeammalle”, hän arvioi.
Miksi analyytikoiden ennusteet sitten heittelevät?
”Analyytikoiden tuuliviiriominaisuus johtuu tietysti kansainvälisen talouden epävarmuuden lisääntymisestä, mikä on tietysti heiluttanut myös analyytikoiden tulosennusteita”, pörssikonkari toteaa.
Napakka juttu,
USAn tapauksessa dollarin mahdollinen heikentyminen yleisesti ottaen ei kasvata tuloksia niin paljon että se muuttaisi tilannetta.
Velkakirjojen omistajille dollarin luisu tuskin on kovin mieluisa kehityskulku.
Saattaa olla, että joillakin S&P listan yhtiöillä on hyötyä siitä, että kilpailijoiden osuus Yhdysvaltojen markkinoista on valuuttakurssien ja tullien mukana pienentynyt, mutta uskoisin että sikäläisten jättiyhtiöiden kasvulle kansainvälisen kaupan rajoitteet ovat kuitenkin pidemmän päälle myrkkyä.
Yhdysvaltojen väestö on kuitenkin alle 5%a maailman väkiluvusta.