
YEL-järjestelmä eli yrittäjän eläkelaki (YEL) on suomalainen lakisääteinen eläkevakuutusjärjestelmä yrittäjille. Sen tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta sekä tuoda turvaa myös yrittäjän perheelle perhe-eläkkeen muodossa. YEL-vakuutus on pakollinen, kun tietyt ehdot täyttyvät.
Yrittäjä maksaa itse YEL-vakuutusmaksunsa, ja maksetut maksut kartuttavat eläkettä sekä vaikuttavat myös muun sosiaaliturvan, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahojen, suuruuteen.
Aiemmin yrittäjät pystyivät käytännössä pitkälti itse määrittämään YEL-maksunsa ja eläketurvansa tason, kun eläkeyhtiöt eivät vahvistaneet yrittäjien työtuloja lain edellyttämällä tavalla.
Suomen Yrittäjien valtuusto on ottanut kannan, jonka mukaan pakollisen vakuuttamisen alarajan ylittävät yrittäjät saisivat vapauden itse määrittää eläkemaksunsa ja sosiaaliturvansa.
Tuoreessa Yrittäjägallupissa yrittäjien vapaus määrittää eläketurvansa saa erittäin vahvaa kannatusta kaikilla toimialoilla ja kaikenkokoisissa yrityksissä. Yrittäjägallupissa ajatusta tukee 83 prosenttia yrittäjistä.
”Tämä sopii hyvin yrittäjyyden luonteeseen ja oli aiemmin käytännössä mahdollista”, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen.
Yrittäjät haluavat nostaa pakollisen YEL-vakuuttamisen alarajaa
Lisäksi Yrittäjät esittää pakollisen vakuuttamisen alarajan nostamista niin, että YEL-vakuutettujen eläke ylittäisi perusturvan tason. Tätä ehdotusta tukee 53 prosenttia yrittäjistä, kun 31 prosenttia vastustaa ja 16 prosenttia ei osaa ottaa kantaa.
Suomessa yrittäjän eläkevakuutuksen pakollisen vakuuttamisen alaraja vuonna 2025 on 9 208 euroa vuodessa. Kuukausitasolla tämä vastaa noin 767–768 euroa kuukaudessa.
Jos yrittäjän työtulo jää alle alarajan, YEL-vakuutusta ei tarvitse ottaa. Vakuuttamisvelvollisuus edellyttää lisäksi, että yrittäjätoiminta kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja yrittäjä on iältään 18–69-vuotias.
Gallupissa yrittäjiltä kysyttiin, pitäisikö YEL-vakuuttamisen alarajaa nostaa nykyisestä 9 208 eurosta 15 128 euroon, mikä vastaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajaa.
“Nosto motivoisi maksamaan YEL-maksuja ja turvaisi yrittäjille edes jonkinlaisen vastineen eläke- ja sosiaaliturvamaksuille”, Salminen perustelee.
”YEL-järjestelmä on yrittäjille elintärkeä, sillä se kattaa yrittäjän työuran aikaisen sosiaaliturvan ja eläketurvan. Tutkimuksemme mukaan vain kuusi prosenttia yrittäjistä luottaa täysin nykyiseen YEL-järjestelmään. Yrittäjien luottamusta on vahvistettava uudistuksilla, jotka kannustavat yrittäjyyteen”, Salminen sanoo.
Osingot eivät saa olla eläkemaksujen peruste
Petteri Orpon hallitus teki kaksi linjausta YEL-järjestelmän uudistamiseksi puoliväliriihessä.
Ensimmäisessä linjataan yrittäjien eläkemaksujen määräytymisestä aiempaa selkeämmin todellisten tulojen mukaan vuodesta 2029 alkaen. Yrittäjät korostaa, että yrittäjän todellisten tulojen määrittäminen ja eriyttäminen liiketoiminnan tuloista on erittäin vaikeaa.
”Linjaus on valitettava ja hätiköity. Yrittäjät edellyttää, että YEL-uudistuksen eri vaihtoehdot selvitetään huolella ja linjaukset tehdään vasta selvityksen jälkeen”, Salminen sanoo.
”Yrittäjät ei hyväksy osinkojen ottamista eläkemaksuperusteeksi, koska eläkkeen määrittää palkansaajillakin työstä, ei pääomasta eikä omistuksesta saatu tulo”, Salminen sanoo.
Yrittäjien oma eläkelaitos tarpeen
Puoliväliriihessä hallitus myös linjasi, että 2023 voimaan tulleiden lainsäädäntömuutosten jälkeen yritystoiminnan aloittaneille yrittäjille säädetään sama 4000 euron korotusraja kuin muille yrittäjille ensimmäisiin työtulotarkastuksiin vuosille 2026–2028.
“Tämä on tärkeä ja Yrittäjien pyytämä linjaus, joka estää holtittomat korotukset. On tärkeää, että nostorajoitus kohdistetaan esitetyllä aikavälillä kaikkiin yrittäjiin riippumatta siitä, milloin vakuutus on otettu”, Salminen kiittää.
Suomen Yrittäjät tukee hallitusohjelmaan kirjattua selvitystä siitä, pitäisikö yrittäjillä olla oma eläkelaitos.
”Tarvitaan toimia, jotka vahvistavat yrittäjien luottamusta järjestelmään ja tehostavat sekä yrittäjäeläkkeiden hoitoa että koko eläkejärjestelmää. Siksi asia on syytä selvittää huolella”, Salminen sanoo.
Lue myös tämä: Onko yrittäjille luvassa ”eläkemaksupommi”? – Hallituksen uusi linjaus herättää huolta