Työuupumus, irtisanoutumiset ja työhyvinvoinnin ongelmat ovat viime vuosina nousseet otsikoihin. Pelon ja tulospaineiden sävyttämä johtamiskulttuuri on vähitellen väistymässä, ja yhä useammin huomio kohdistuu siihen, miten ihmisiä voidaan tukea voimaan paremmin työssään.
”Ulkomailla suurilla teknologiajäteillä, kuten Googlella, meditaatio ja mentaaliharjoittelu ovat olleet mukana jo vuosia. Suomessa olemme tässä kehityksessä vähän jälkijunassa”, sanoo Laura Strömberg.
Vuosia toimitusjohtajana toiminut kauppatieteiden tohtori ja sarjayrittäjä on jättänyt operatiivisen vastuun taakseen ja työskentelee nyt johdon mentorina. Hän halusi arjen, jossa kalenteri ei hallitse jokaista hetkeä, mutta jossa on silti tilaa olla mukana mahdollistamassa muiden kasvua ja menestystä, niin kuin ennenkin, vain eri roolissa.
Strömberg murtaa vanhentuneita käsityksiä johtamisesta ja korostaa, että johtajan tehtävä ei ole paistatella valokeilassa, vaan saada alaiset ja organisaatio kukoistamaan. Tutkimustulokset tukevat tätä ajatusta: hyvä johtajuus perustuu kuuntelemiseen, itsetuntemukseen ja luottamukseen.
”Jotkut onnistuvat luomalla pelon ilmapiiriä ja hakeutumalla vallan ja rahan himossa korkeisiin positioihin, mutta en koe sitä kestävänä. Todellinen johtaja on alaisia varten – ei toisin päin.”
Johtajan sisäinen työ heijastuu ulkoisiin tuloksiin
Johtamisesta puhutaan usein kovien ja pehmeiden arvojen kautta. Kovuus yhdistetään tehokkuuteen ja tuloksiin, pehmeys ihmistuntemukseen ja sisäisen maailman ymmärtämiseen. Strömbergin mielestä vastakkainasettelu on harhaanjohtavaa, ja pehmeys ymmärretään usein väärin, sillä parhaat tulokset syntyvät juuri ”pehmeistä” arvoista.
”Aito johtajuus on ihmisten ymmärtämistä. Se ei ole paapomista. Yrityksen pitää edelleen tehdä voittoa ja johtajan on pystyttävä tekemään kovia ratkaisuja, mutta ilman kykyä kuunnella ja nähdä ihmisiä ei päästä kestäviin tuloksiin. Hyvä johtaja ei voi ymmärtää muita, jos ei tunne ensin itseään.”
Hänen mukaansa tunteiden, arvojen ja epävarmuuksien kohtaaminen on välttämätöntä kasvulle. Pelon ja epävarmuuden myöntäminen ei ole heikkoutta – päinvastoin. ”Kun johtaja uskaltaa katsoa itseään peiliin, se näkyy rauhallisuutena ja luottamuksena, joka välittyy myös organisaatioon.”
Urheilumaailmasta tuttu mentaalivalmennus tarjoaa Strömbergin mielestä hyviä esimerkkejä: ”Jos urheilija kärsii ramppikuumeesta, sitä ei ratkaista lisäämällä harjoitustunteja punttisalilla, vaan mielen tasolla mentaalivalmennuksella. Sama pätee yritysmaailmassa: jos johtaja oppii hallitsemaan omaa mieltään, hän vapauttaa valtavasti energiaa muuhun ja silloin koko organisaatio hyötyy.”
Kun työrooli nielee ihmisen
Strömbergin näkemykset kumpuavat omasta kokemuksesta. Vuosina 2016–2024 hän johti Dagsmark Petfoodin kymmenen miljoonan liikevaihtoon ja oppi, kuinka nopeasti kasvun mukana myös paineet voivat paisua. Yrityksen menestys perustui rohkeisiin markkinointipanostuksiin ja oikeisiin jakelukanaviin.
Kasvun vuosina Strömberg huomasi ajautuvansa yhä syvemmälle toimitusjohtajaidentiteettiin. Lopulta, hän joutui kysymään itseltään, kuka on työroolin takana. Ylisuorittajan identiteetin alta nousi jatkuva pelko epäonnistumisesta ja sijoittajien rahojen menettämisestä. Piti käydä läpi pahin mahdollinen skenaario: mitä jos firma menee nurin – selviänkö silti?
”Olin kireä ja stressaantunut, ja saatoin purkaa stressiä myös alaisiin. Olin vain ’toimitusjohtaja’, en Laura. Ihmisenä olen herkempi ja introvertimpi, mutta se jäi jalkoihin. Kun tajusin, että voin olla molemmat, tuli paljon vapautta ja samalla parempi kyky johtaa muita.”
Hänen mukaansa moni johtaja hukkuu roolinsa taakse. ”Todellinen kasvu syntyy siitä, että uskaltaa kohdata myös herkän, inhimillisen puolensa. Se tekee johtajasta paremman alaisilleen ja yritykselle.”
Maakuntayrityksissä piilee Suomen kasvun voima
Kasvuyrittäjänä Strömberg korostaa, että suomalainen yrityskenttäkin tarvitsee rohkeutta katsoa toisin ja nähdä kasvua sielläkin, missä sitä ei heti huomata. Mediaotsikot keskittyvät usein yksisarvisten menestystarinoihin, kuten Wolt tai Oura, vaikka todellisuudessa suurin työllistävä voima Suomessa piilee pk-yrityksissä ja maakuntien kasvuyrityksissä.
”On paljon hienoja yrityksiä, jotka eivät koskaan pääse valokeilaan, vaikka niillä on valtavasti potentiaalia. Usein kasvun esteenä ei ole markkina, vaan se, ettei yritysjohdossa uskalleta nähdä tarpeeksi kauas tai haastaa vanhaa tekemisen tapaa. Ulkopuolinen näkemys voi joskus avata sen, mitä itse ei enää näe.”
Erityisen haastavaa tämä voi olla esimerkiksi perheyrityksissä ja pitkään toimineissa yhtiöissä. ”Kasvu rakennetaan katsomalla kulman taakse – ei tekemällä niin kuin on aina ennenkin. Se vaatii rohkeutta irrottautua kaavoista ja haastaa omaa ajatteluaan.”
Kun Strömbergiltä kysyy, mitä hän sanoisi tämän päivän johtajille, vastaus on kirkas:
”Älä kysy vain, kuka olet johtajana, vaan kuka olet ihmisenä roolisi takana. Kun ymmärrät sen, pystyt johtamaan paremmin muita ja koko organisaatio kasvaa.”
