Kanadalaisen Trilogy Metalsin osake nousi tiistaina peräti 211 prosenttia poikkeuksellisen suurella vaihdolla. Tämä tapahtui välittömästi sen jälkeen, kun Presidentti Donald Trumpin hallinnon ilmoitettiin tekevän historiallisen strategisen sijoituksen kaivosyhtiöön. Hallinto ostaa yhtiöstä 10 prosentin omistusosuuden noin 36 miljoonan dollarin kaupalla, ja sillä on lisäksi optio lisätä omistustaan jopa 7,5 prosentilla warranttien kautta.
Sijoituksen rinnalla Trump allekirjoitti myös määräyksen, joka vauhdittaa Ambler Mining Districtiin rakennettavan kulkuyhteyden luvittamista Alaskan kaakkoisosassa. Ambler District on yksi Yhdysvaltain merkittävimmistä mineraaliesiintymistä, sisältäen muun muassa kuparia, hopeaa, kultaa, kobolttia ja lyijyä.
Trumpin hallinto on viime vuosina pyrkinyt aktiivisesti varmistamaan Yhdysvaltain strategisten mineraalien saannin. Kansallinen turvallisuus ja talouden riippumattomuus nähdään keskeisiksi syiksi, miksi hallinto investoi yhä useammin suoraan kaivoshankkeisiin. Samalla se ajaa nopeampaa lupaprosessia ja infrastruktuurin kehittämistä, jotta Yhdysvallat voisi vähentää riippuvuuttaan ulkomaisista mineraalilähteistä.
Ambler Mining Districtin avaaminen edistää erityisesti energiatuotannon, sähkötarviketeollisuuden ja strategisten reservien saatavuutta, sillä alueen malmeissa on vahvasti kysyttyjä metalleja, kuten kobolttia ja kuparia, joita käytetään akku- ja uusiutuvan energian teknologioissa.
Trilogy Metals on Vancouverissa toimiva kaivoskehitysyhtiö, joka keskittyy juuri Ambler Mining Districtin mahdollisuuksiin. Yhtiö omistaa oikeudet useiden lupaavien esiintymien kehittämiseen, ja sen suurin yksittäinen hanke on Arctic-niminen kupari- ja sinkkiesiintymä.
Trilogy Metals tunnetaan vahvasta teknisestä osaamisesta sekä kyvystään toteuttaa projekteja vaativissa arktisissa olosuhteissa. Yhtiön strategia on ollut kulkea tiiviissä yhteistyössä paikallishallinnon sekä liittovaltion viranomaisten kanssa, ja nyt Trumpin hallinnon sijoitus vahvistaa yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa pitkäjänteisiä kaivoshankkeita Yhdysvaltojen alueella.
Trumpin hallinto on ostanut osuuksia useista strategisesti tärkeistä yhtiöistä viime kuukausina.
Suurimmat omistukset on tehty kriittisten mineraalien, puolijohteiden ja teräksen tuotantoon liittyvissä yrityksissä.
Intelissä hallinto omistaa nyt 10 prosenttia, ja tämä järjestely syntyi, kun aiemmat CHIPS Act -tukirahat muutettiin osakeomistukseksi. Intel valmistaa puolijohteita sekä mikroprosessoreja ja on yksi maailman johtavista tietokone- ja serveriteknologian yhtiöistä.
MP Materialsissa, joka on merkittävä harvinaisten maametallien tuottaja, Yhdysvaltain hallitus omistaa 15 prosenttia. MP Materials tuottaa harvinaisia maametalleja, joita käytetään muun muassa sähkömoottorien ja kestomagneettien valmistuksessa.
Lithium Americas -yhtiöstä hallinnolla on 10 prosentin osuus, sekä optio lisäosuuteen. Yhtiö keskittyy litiumin tuotantoon erityisesti Yhdysvalloissa ja Argentiinassa, ja se on keskeisessä asemassa akkuteollisuuden raaka-ainetoimittajana.
Lisäksi Yhdysvallat omistaa niin sanotun kultaisen osakkeen US Steel Corporationissa, mikä takaa erityisiä oikeuksia yhtiön tulevaisuuden strategisiin päätöksiin ja omistukseen. Teräsyhtiö valmistaa terästä Pohjois-Amerikassa ja on yksi alueen perinteisistä teräsyhtiöistä.
Myös Critical Metals -yhtiössä, jolla on Tanbreez-hanke Grönlannissa, Yhdysvaltain hallinto on neuvotellut noin kahdeksan prosentin omistusosuudesta. Yhtiö kehittää ja omistaa projekteja, joiden kautta tuotetaan strategisesti tärkeitä metalleja, kuten niobiumia, titaania ja harvinaisia maametalleja.
Tämän lisäksi Lithium Americasin Thacker Pass -projekti Nevadassa on kotimaisen litiumtuotannon avainhanke, jossa hallinnolla on erityinen omistus- ja päätösvalta.
Näiden toimien tavoitteena on varmistaa, että Yhdysvaltojen kotimaiset ja kansallisesti tärkeät raaka-aineiden saatavuudet pystytään turvaamaan sekä puolustuksen että teknologiateollisuuden tarpeisiin tulevaisuudessa.
Suurin osa näistä sijoituksista on kohdentunut pyrkimyksiin vähentää Kiinan hallintaa mineraali- ja metallimarkkinoilla.
Kiina tuottaa esimerkiksi yli 40 000 tonnia litiumia vuodessa, mikä on sähköautojen akkujen kannalta kriittinen raaka-aine. Lisäksi Kiina jalostaa 65 prosenttia tai enemmän koko maailman litiumista, kun Yhdysvaltojen osuus on vain alle kolme prosenttia.
