Helsingin pörssi tunnetaan suhdannesyklisenä pörssinä. Se johtuu isojen teollisuusyhtiöiden suuresta painosta indekseissä. Helsingin pörssissä noteeratut palvelualojen, kaupan ja liikenteen yhtiöiden paino indekseissä jää monen muun maan painoja pienemmäksi.
Konepajat ja ehkä myös pankit tekevät vielä loppusuhdanteessa hyviä tuloksia, mikä näkyy myös osakekurssien kehityksessä.
Pankkien ja konepajojen tulokset ovat olleet ennätystasolla kolmen vuoden ajan. Sen sijaan etusyklisen perusteollisuuden toimialat, kuten metsäteollisuus, uivat edelleen syvissä vesissä, ainakin tuloksilla ja kurssikehityksellä mitattuna.
Vuonna 2026 perusteollisuuden tulosten ennustetaan nousevan ja osakekurssien nousulle syntyisi uutta tilaa. Toki metsäteollisuuden suurin ongelma parin viime vuoden aikana on ollut historiallisen suuren ylikapasiteetin rakentaminen laskevan kysynnän aikana.
Kotimaisen kuitupuun hintojen nousu uudelle ennätystasolle viime vuoden keväällä painoi kotimaisten sellutehtaiden tulokset vesirajalle ja jopa sen alle. Nyt kuitupuun hinta on tullut alas nopeasti.
Kiina ostaa vuosittain yli 35 miljoonaa tonnia sellua maailmalta. Määrä vastaa lähes kaksinkertaisesti pohjoismaisten yhtiöiden yhteenlaskettua tuotantokapasiteettia.
Latinalaiseen Amerikkaan (Uruguay ja Brasilia) ja Suomeen on rakennettu viiden vuoden aikana uutta sellukapasiteettia hieman vajaa seitsemän miljoonaa tonnia lisäkapasiteettia. Vuonna 2026 ei tule uutta kapasiteettia, mutta vuonna 2027 sitä kertynee lisää noin 5 miljoonaa tonnia.
Metsäyhtiöiden tuloshuippu osui vuoteen 2022, mutta puolittunut sellun hinta ja heikko kehitys papereissa ja kartongeissa on romahduttanut metsäyhtiöiden tulokset. Kiinassa sellun hinnat ovat nousseet viime viikkoina noin 3-6 prosenttia.
Alkaako uusi sellusykli vai onko kyseessä kiinalaisten tukkurien varastojen täydentämisestä, jää nähtäväksi lähikuukausina.
Sijoittajat uskovat jo alkusyklisten toimialojen nousuun. Siitä on esimerkkinä muun muassa Helsingin pörssin indeksien kehitys viime vuonna. Metallien perusteollisuuden tuottoindeksi eli osingot mukaan lukien nousi 66 prosenttia, ja kolmen viime vuoden nousu oli vain 29 prosenttia.
Viime vuosien voittaja on ollut pankit, joiden tuottoindeksi nousu viime vuonna oli 63,9 prosenttia, kolmen vuoden tuotto 98,9 prosenttia ja viiden vuoden tuotto 242,8 prosenttia.
Konepajojen tuottoindeksin nousu viime vuonna oli 47,1 prosenttia, kolmen vuoden tuotto 75,1 prosenttia ja viiden vuoden tuotto 57,9 prosenttia.
Viime vuoden pahnan pohjimmaisia oli metsäteollisuuden yhtiöt, joiden tuottoindeksi pyörähti viime vuoden viimeisinä päivinä plusmerkkiseksi ja nousua kertyi 2,5 prosenttia. Kolmen (-18,6 prosenttia) ja viiden vuoden (-11,2 prosenttia) jaksoissa metsäyhtiöt ovat kyntäneet pahasti miinuksella.
