Sijoitusvuosi 2025 oli erikoinen huhtikuisesta presidentti Donald Trumpin vapautuspäivästä tariffiplakaateineen lokakuun kryptoromahdukseen.
Kauppalehti kirjoitti 15.10.2025 viitaten tunnettuun sijoittajaan Jarmo Frimaniin.
”Sijoittaja Jarmo Friman yllättyi kryptoromahduksen voimasta: ”Maailmasta hävisi salkkuja savuna ilmaan””
Alkuvuonna 2025 monien kryptovaluuttojen kurssit olivat kehittyneet suotuisasti. Viimeistään voimakas, hetkellisesti jopa 80 prosentin tasoinen, romahdus viikonloppuna 10.-12.10.2025 osoitti, kuinka volatiili eli hintavaihteleva sijoitusluokka on kyseessä. Vaikka rahaa on virrannut lisää kryptomarkkinaan ja uusia sijoitusinstrumentteja synnytetty, se ei itsessään tee markkinasta stabiilia, koska järkevää arvonmääritysmenetelmää ei ole olemassa.
Osakkeissa, korkosijoituksissa, kiinteistöissä ja tavallaan raaka-aineissakin arvo voidaan laskea kohde-etuuden antamien, arvioitujen, tulevien kassavirtojen nykyarvona. Toki kulta muistuttaa Bitcoinia siinä, että kullan arvo ei määräydy ensisijaisesti sen tuottamien kassavirtojen perusteella vaan spekulatiivisesti.
Sen sijaan esimerkiksi litiumia, kobolttia, nikkeliä, mangaania, grafiittia ja harvinaisia maametalleja käytetään akkujen tuotannossa, joten raaka-aineet tuottavat välitöntä teollista kassavirtaa eli niiden arvo on sen pohjalta määritettävissä ja perusteltavissa.
Kysytään tekoälyltä, mitä kryptomarkkinoilla syksyllä oikein tapahtui. ChatGPT kertoo muun muassa Bitcoin News ja Coinmotion -lähteisiin viitaten:
”10. lokakuuta 2025 kryptomarkkinat kokivat yhden historiallisen romahduksen, jota kutsutaan flash crashiksi. Tässä tapahtumassa yli 19 miljardia dollaria vivutettuja positioita likvidoitiin noin 24 tunnissa, mikä aiheutti äkillisen hinnanlaskun suurimmilla kryptovaluutoilla kuten Bitcoin ja Ethereum.”
”Flash crash syntyi osittain suurvaltapolitiikan seurauksena: Yhdysvaltain presidentin Trumpin ilmoitus mahdollisista 100 prosentin tulleista Kiinaa vastaan laukaisi voimakkaan riskipositiivisten instrumenttien myynnin, mikä heijastui erityisen voimakkaasti vivutettuihin kryptopositioihin.”
”Monet treidaajat menettivät pääomaa, ja markkinoiden open interest (avointen positioiden määrä) laski dramaattisesti; tämä heikensi tilapäisesti luottamusta.”
Lokakuussa toteutui pitkälti juuri sen tyyppinen riski, josta varoitin jutussa 21.11.2024.
Tekoälykupla syntyi – näin paljon kursseihin on ladattu
Tekoälyyn liittyvien yhtiöiden osakekurssit ovat olleet voimakkaassa nousussa jo pidempään. Moni taho arvioi tekoälykuplan syntyneen tai olevan syntymässä.
Kysytään jälleen tekoälyltä, mitkä ovat kuumimmat tekoälyosakkeet.
Kuumimpia AI-osakkeita 2025-2026 ovat ChatGPT:n mukaan kuluttaja- ja pilviteknologioissa Nvidia, Microsoft, Alphabet ja Amazon, puolijohteissa TSMC, AMD, Broadcom ja ASML, sekä AI-ohjelmistoissa ja datayhtiöissä Palantir, Snowflake ja UiPath.
Tekoäly mainitsi myös Qualcommin, Oraclen, SoundHoundin ja Applied Digitalin.
Muodostetaan mainituista yrityksistä neljä eri ryhmää.
Käänteinen arvonmääritys osoittaa, että arvokkaimman yritysjoukon tulisi tuplata tuloksensa kolmessa vuodessa, jotta edellytykset kahdeksan prosentin vuosituottoon olisivat olemassa. Toki tulos on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa 400 miljardiin dollariin, mutta vaikeaa tulee olemaan jatkossa kuvaajan kaltainen tulosrynnistys.
Yritysjoukon markkina-arvo on 14 480 miljardia dollaria, josta siruvalmistaja Nvidia tekee 4 480 miljardia. Tämän hetkiset 12 kuukauden nettotulokset jakautuvat melko tasaisesti Amazonin 76 miljardista Alphabetin 124 miljardiin dollariin. Nvidian P/E-luku on korkein, 46, kun joukon muilla yrityksillä se vaihtelee välillä 31-35.
Mainittu 14,5 biljoonan dollarin arvo on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa.
Yllä kuvattujen yritysten välillä on selvästi enemmän vaihtelua yritysten välillä kuin jättiyhtiöiden kuvaajassa aiemmin.
Puolijohdeyhtiöissä markkina-arvot vaihtelevat AMD:n 350 miljardista TSMC:n 1 570 miljardiin dollariin. ”Matalimmat” P/E-luvut ovat TSMC:llä ja ASML tasolla 30-40, kun Broadcomin markkina-arvo on nykytulokseen nähden 72- ja AMD:n 106-kertainen. Tämän joukon markkina-arvo on noussut vuodessa yli 50 prosenttia.
AI-ohjelmisto- ja datayhtiöissä Palantir tekee tällä hetkellä reilun miljardin edestä voittoa, SnowFlake saman verran tappiota, UiParthin tulos on 230 miljoonaa dollaria. Palantirin markkina-arvo on 436 miljardia, SnowFlaken 77 ja UiPathin yhdeksän miljardia dollaria. Yritysjoukon markkina-arvo on kaksinkertaistunut vuodessa.
Siitä voi kukin arvioida mittasuhteita. Mitä korkeampi markkina-arvo on suhteessa nykytulokseen, sitä kovempaa tuloskasvua arvonmääritys yritykseltä jatkossa edellyttää.
Muiden ryhmässä arvokkaimpia ovat Oracle 565 ja Qualcomm 188 miljardin dollarin arvollaan. SoundHoundin ja Apllied Diigitalin tulokset ovat pakkasella ja arvot välillä 4-7 miljardia dollaria. Qualcommin, Oraclen ja edellä UiPathin P/E-luvut ovat välillä 34-39.
Yhtään alle 30:n P/E-luvun yhtiötä ei edellä mainituista eri ryhmien yhtiöistä löydy, joten voimakkaan tuloskasvun tulee kaikkien kohdalla jatkua, jotta pitkän ajan tuotolle on edellytyksiä. Aina näin ei käy, kuten Suomessakin on monen yhtiön kohdalla viime vuosina nähty, esimerkkeinä Qt, Revenio ja Talenom.
Jotakin teknoyhtiöiden voimakkaista keskinäisistä riippuvuuksista ja samalla riskeistä kertoo uutistoimisto Bloombergin toimittajan ja juontajan Lisa Abramowiczin X-julkaisu 17.12.2025, jonka Helsingin Sanomien toimittaja Alex af Heurlin uudelleenjulkaisi kotimaan yleisölle.
Helsingin pörssi jyräsi 2025
Kuten tämän jutun ensimmäisestä graafista nähdään, Suomen osakemarkkina lyö amerikkalaisen S&P 500 -indeksin tänä vuonna massiivisesti, jopa noin 30 prosenttiyksiköllä, kun dollarin heikkeneminen huomioidaan. Luvussa on huomioitu myös se, että S&P 500 –indeksiin ei sisälly osinkoja, mutta indeksin osinkotuotto on tyypillisesti 1,3-1,7 prosenttia.
Mitä voimme oppia vuodesta 2025?
Kun asiantuntijat alkavat ladata tavoitehintoja Bitcoinille, ole varovainen. Kun asiantuntijat manaavat halpoja, hyvin hoidettuja Suomi-osakkeita syvimpään alhoon, ole aggressiivinen.
Entä vuosi 2026?
Viitaten Lisa Abramowiczin kuvaajaan, kun maailman varakkaimmat yhtiöt alkavat kilpailla investoinneissa esimerkiksi datakeskuksiin ja siruvalmistukseen, se tietenkin piristää lyhyen aikavälin globaaleja talouskasvunäkymiä.
Samalla se tarkoittaa, että jossain vaiheessa tulee takapotku eli rekyyli. Juhlat tuskin kestävät 1-2 vuotta pidempään. En ihmettele, jos S&P 500:n tuotto heikkenee ensi vuonna verrattuna päättyvään vuoteen.
Suomi-osakkeista totean saman jonka vuosi sitten 30.12.2024: en näe mitään syytä, miksi kotimaan pörssiä pitäisi karttaa.
Realistinen vuosituotto-odotus osinkoineen on 8-10 prosenttia.
—
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
