70-luvun omakotitaloja ostetaan nyt ymmärtämättä riskejä, väittää rakennus- ja kiinteistöalan yhtiö Raksystems.

1970-luvun omakotitalot ovat houkutteleva vaihtoehto kodiksi niiden suhteellisen matalan hintatason vuoksi. Ikäkauden kodeissa on kuitenkin havaittu jopa 73 prosentissa oleellisia korjaushavaintoja perustuksissa, sokkelissa, alapohjassa ja rakennuksen vierustalla, kertoo rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems tiedotteessaan.

Raksystemsin mukaan vaurioherkät rakenneratkaisut eli riskirakenteet ovat kyseisen aikakauden pientaloille tyypillisiä ja mahdollisesti suuriinkin korjauskustannuksiin kannattaa varautua jo aikaisessa vaiheessa asuntokauppaprosessia, jottei ikäviä yllätyksiä ilmene myöhemmin.

Aikakauden tyypillisiä ongelmia on useita.

70-luvun taloista löytyy muun muassa valesokkelia, tasakattoa, maanvastaista sisäpuolelta lämmöneristettyä seinää ja kaksoisbetonilaattarakennetta. Raksystemsin mukaan kyseisten riskirakenteiden ongelmana on kosteuden pääseminen rakenteisiin, mikä voi ajan saatossa levitä vaikeaksi kosteusvaurioksi, jos sitä ei huomata ajoissa.

Riskirakenne on rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Se on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on luovuttu.

”Riskirakenne” sanana on ollut jo pitkään sävyltään negatiivinen ja ehkä vähän turhaankin, eikä se aina tarkoita ongelmia, toteaa Raksystemsin Inspections & Surveys divisioonan liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara.

”Jos kodista löytyy jokin riskirakenne, niin se ei tosiaan tarkoita vielä sitä, että vaurio olisi toteutunut. Asukkaiden on kuitenkin pidettävä mahdolliset riskitekijät mielessä ja tarkastaa niiden kuntoa säännöllisesti. Jos kodista pidetään hyvin huolta, ei vaurioita välttämättä pääse syntymään ollenkaan riskirakenteista huolimatta”, Malmivaara tarkentaa.

Mikäli riski kuitenkin konkretisoituu vaurioksi asti, edessä voivat olla mittavat korjauskustannukset. 

Raksystemsin tekemien asuntokaupan kuntotarkastusten perusteella vähintään 15 prosentissa kaikissa pientaloissa on kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa on joko vaurio riskirakenteessa tai lisätutkimustarvetta kodin riskirakenteiden suhteen.

Kosteusvaurion ja sen aiheuttaneen syyn korjauskustannukset nousevat arviolta noin 25 000-50 000 euroa. Asuntokaupan yhteydessä on suositeltavaa tilata alalla hyväksytty KH 90-00394 Suoritusohjetta noudattava asuntokaupan kuntotarkastus, jotta ostettavan kodin kunto on kattavasti tiedossa kaikille osapuolille, eikä ikäviä yllätyksiä pääse myöhemmin syntymään.

”Kuntotarkastusraporttiin kannattaa tutustua huolella ja rohkeasti kysyä, jos ei ymmärrä kuntotarkastajan tekemien huomioiden merkitystä. Suositellut tarkemmat kuntotutkimukset on myös hyvä tehdä ennen kauppakirjan allekirjoittamista, jotta ei tietämättään osta vaurioitunutta kohdetta”, muistuttaa Malmivaara.

Malmivaaran mukaan kova kysyntä 1970-luvun koteihin voi aiheuttaa paineita nopeaan päätöksentekoon, mutta sen takia ei tulisi laiminlyödä kodin tarkastamista.