Etätyöstä tuli pandemia-aikana nopeasti uusi normaali monilla aloilla. Monessa organisaatiossa se on jäänyt pysyväksi osaksi arkea. Etätyötä on pidetty tapana lisätä työn tehokkuutta ja parantaa hyvinvointia, mutta tuore Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimus tuo esiin, että vaikutukset vaihtelevat suuresti. Etätyö ei istu kaikkien työnkuvaan tai elämäntilanteeseen samalla tavalla.
Yrityksille tämä tarkoittaa strategista pohdintaa: ketkä työntekijöistä todella hyötyvät etätyöstä ja missä määrin sitä kannattaa tarjota? Yhtenäiset ratkaisut harvoin palvelevat kaikkia. Työnantajien tulisikin tarkastella työn sisältöjä, rakenteita ja työntekijöiden elämäntilanteita yksilöllisesti, jotta etätyö voisi olla aidosti toimiva ja tuottava ratkaisu.
Etätyö tukee keskittymistä – mutta voi eristää
Etätyö tarjoaa useille työntekijöille mahdollisuuden hallita työpäivän kulkua joustavammin ja keskittyä paremmin ilman toimiston häiriötekijöitä. TTL:n tutkimuksen mukaan erityisesti itsenäistä työtä tekevät hyötyvät selvästi etätyöstä – he kokevat enemmän vapautta ajankäytössä ja vähemmän liiallista työkuormaa tai ristiriitaisia odotuksia. Etätöiksi soveltuu hyvin esimerkiksi rutiininomaiset asiantuntijatyöt.
Samaan aikaan etätyö tuo myös varjopuolia. Työyhteisön sosiaalinen rakenne voi heikentyä, kun kasvokkaiset kohtaamiset jäävät vähemmälle. Pitkällä aikavälillä tämä voi murentaa työpaikan luottamusta ja vuorovaikutuksen laatua.
”Tutkimuksemme mukaan etätyö voi nakertaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä, koska se vähentää kasvokkaisia kohtaamisia ja myönteistä vuorovaikutusta työtovereiden kesken”, kertoo TTL:n erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Tutkimuksessa havaittiin myös kiinnostavia eroja sukupuolen ja perhetilanteen perusteella. Lapsiperheelliset miehet kokivat etätyön lisäävän perheen kanssa vietettyä aikaa ja parantavan työn ja muun elämän yhteensovittamista. Sen sijaan miehillä, jotka eivät asu lasten kanssa, etätyö saattoi jopa heikentää työn merkityksellisyyden kokemusta. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu.
”Yksi mahdollinen selitys voi olla, että etätyö lisää erityisesti lapsiperheellisillä miehillä perheen kanssa vietettyä aikaa ja näin vahvistaa myönteisiä työn ja muun elämän keskinäisistä vaikutuksista”, Kaltiainen pohtii.
Etätyön onnistuminen alkaa johtamisesta
Johtamisen näkökulmasta etätyö tuo esiin uudenlaisia haasteita. Esihenkilöiden voi olla vaikeampaa pysyä kartalla tiimin tilanteesta ja oppia tuntemaan ihmisiä, kun arjen vuorovaikutus vähenee.
”Etäjohtamisessa jää helposti paitsi pienistä vihjeistä ja arjen epämuodollisista keskusteluista. Tällöin esihenkilönkin on vaikeampi oppia tuntemaan tiimiään”, tutkija Sampo Suutala korostaa.
Kun työ vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta, etäyhteydet voivat heikentää sujuvuutta ja lisätä kuormitusta. Vaikka esihenkilöillä on haasteita hahmottaa tiimin tilannetta etänä, etätyön pelisäännöt on silti jätetty usein työntekijöiden itsensä määriteltäväksi.
Elinkeinoelämän keskusliiton teettämä tutkimus kertoo, että vain joka neljäs yritysjohtaja linjaa selkeästi etätyön pelisäännöistä. Suurin osa johtajista ei uskalla puuttua asiaan, vaikka haluaisi, sillä pelätään työnantajamielikuvan heikkenemistä.
”Johdossa haluttaisiin puuttua etätöihin, mutta siihen pelätään puuttua, koska nähdään sen vaikuttavan yrityksen työnantajamielikuvaan”, toimitusjohtaja Pekka Vuorela tutkimus- ja konsulttiyhtiö Innolinkistä kertoo Ylelle.
Analyysin mukaan parhaat tuottavuushyödyt syntyvät silloin, kun etä- ja lähityötä yhdistetään selkeästi sovituissa raameissa. Täysin vapaasti toteutettu etätyö ei tuo samoja tuloksia – eikä toisaalta täysi toimistopakko ole sekään tuottavin vaihtoehto. Tästä huolimatta suurin osa tutkimuksen yrityksistä ei seuraa etätyön vaikutuksia tuottavuuteen lainkaan.
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula muistuttaa, että myös etätöitä on ryhdyttävä johtamaan.
Miten etätyöstä tehdään oikeasti toimivaa?
Etätyö voi parhaimmillaan lisätä tuottavuutta ja parantaa työhyvinvointia – mutta vain, jos sitä rakennetaan tietoisesti. TTL korostaa, että yksi avaintekijä on yhteisöllisyyden tukeminen. Tämä tarkoittaa aktiivista panostusta kasvokkaisiin kohtaamisiin ja epämuodollisiin kuulumisten vaihtamiseen.
Etäjohtamisen onnistuminen ei myöskään voi olla yksittäisten esihenkilöiden varassa. Johdon ja henkilöstön on yhdessä sovittava johtamisen pelisäännöistä ja käytännöistä, jotta kaikki kokevat johtamisen selkeäksi ja oikeudenmukaiseksi.
Myös jokaisella työntekijällä on rooli työyhteisön rakentamisessa. Pienet arjen eleet – tervehtiminen, yhteydenotto tai toisen huomioiminen – vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiseksi työyhteisö koetaan.
