Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut asettavansa 30 prosentin tullit Euroopan unionista ja Meksikosta tuotaville tuotteille. Uudet tullit astuvat voimaan 1. elokuuta 2025.
Päätös julkistettiin lauantaina Trumpin Truth Social -alustalla julkaistuissa kirjeissä, jotka osoitettiin EU:n ja Meksikon johtajille.
Trump perusteli päätöstä Meksikon osalta sillä, että maa ei ole hänen mukaansa tehnyt riittävästi pysäyttääkseen huumeiden salakuljetusta ja laitonta siirtolaisuutta Yhdysvaltoihin. Hänen mukaansa Meksiko on kyllä ollut avuksi rajaturvallisuuden parantamisessa, mutta toimet eivät ole riittäneet estämään Pohjois-Amerikan muuttumista ”huumekartellien leikkikentäksi”.
Euroopan unionille osoitetussa kirjeessä Trump korosti Yhdysvaltojen ja EU:n välistä kauppataseen alijäämää, jonka hän näkee uhkana kansalliselle turvallisuudelle.
Trumpin mukaan EU:n kauppapolitiikka on ollut pitkään epäreilua ja kauppasuhde ”kauas vastavuoroisuudesta”.
Hän painotti, että Yhdysvallat on yrittänyt vuosien ajan neuvotella reilummista ehdoista, mutta tulokset eivät ole olleet riittäviä.
USA pyrkii ratkaisemaan kauppataseongelman
Trumpin hallinto on viime kuukausina lähettänyt vastaavia kirjeitä useille maille ja asettanut ehtoja uusille tullitasoille, mikäli kauppasopimuksiin ei päästä ennen määräaikaa. EU:n osalta neuvottelut ovat jatkuneet, ja unionin pääneuvottelija on ilmaissut toiveikkuutta sopimuksen syntymisestä vielä ennen elokuun alkua.
Uudet tullit ovat osa Trumpin laajempaa kauppapoliittista linjaa, jossa hän pyrkii vähentämään Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämää ja suojelemaan kotimaista tuotantoa.
Päätös on herättänyt huolta mahdollisista vastatoimista ja kauppasodan kärjistymisestä, sillä sekä EU että Meksiko ovat Yhdysvaltojen suurimpia kauppakumppaneita.
EU:n reaktio tulleihin
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo vastineessaan, että asettamalla 30 prosentin tullit EU:n viennille häirittäisiin olennaisesti transatlanttisia toimitusketjuja, mikä olisi haitallista yrityksille, kuluttajille ja potilaille molemmin puolin Atlanttia.
”Vain harvat taloudet maailmassa yltävät Euroopan unionin avoimuuden ja reilujen kauppakäytäntöjen tasolle. EU on johdonmukaisesti asettanut etusijalle neuvotellun ratkaisun Yhdysvaltojen kanssa, mikä kuvastaa sitoutumistamme vuoropuheluun, vakauteen ja rakentavaan transatlanttiseen kumppanuuteen”, hän toteaa.
EU on edelleen Leyenin mukaan valmis jatkamaan työtä sopimuksen saavuttamiseksi 1. elokuuta mennessä.
”Samalla ryhdymme kaikkiin tarvittaviin toimiin EU:n etujen turvaamiseksi, mukaan lukien oikeasuhtaiset vastatoimet, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi”, hän toteaa.
Tullien vaikutukset EU:n ja Suomen talouteen
Tullit aiheuttavat merkittäviä taloudellisia seurauksia sekä EU:lle että Suomelle. Tullit kohdistuvat laajasti eurooppalaisiin vientituotteisiin ja uhkaavat kärjistää kauppasodan, joka lisää epävarmuutta ja heikentää talouskasvua molemmilla mantereilla.
EU-tason vaikutukset näkyvät erityisesti vientivetoisten teollisuudenalojen, kuten autoteollisuuden, konepajateollisuuden ja kemianteollisuuden, kilpailukyvyn heikkenemisenä Yhdysvaltojen markkinoilla.
Tullit nostavat eurooppalaisten tuotteiden hintoja Yhdysvalloissa, mikä vähentää kysyntää ja pakottaa yrityksiä harkitsemaan tuotannon siirtämistä Yhdysvaltoihin. Tämä voi johtaa investointien siirtymiseen ja työpaikkojen menetyksiin Euroopassa.
Lisäksi EU on ilmoittanut valmistelevansa vastatoimia, mikä lisää kauppapoliittista epävarmuutta ja voi johtaa laajempaan vastatoimien kierteeseen.
Tullien ennakoidaan leikkaavan EU:n kokonaisviennin arvoa ja hidastavan talouskasvua merkittävästi. Asiantuntija-arvioiden mukaan pelkästään tullit voivat vähentää EU:n kokonaiskauppaa Yhdysvaltojen kanssa useilla prosenttiyksiköillä lähivuosina, ja vaikutukset heijastuvat laajasti myös muihin talouden sektoreihin, kuten investointeihin ja kulutukseen.
Suomen talous on erityisen haavoittuva tällaisessa tilanteessa, sillä vienti ja avoin kansainvälinen kauppa ovat keskeisessä roolissa.
Tullit ja niiden aiheuttama epävarmuus ovat jo johtaneet talousennusteiden heikentymiseen: esimerkiksi OP:n ja valtiovarainministeriön mukaan Suomen BKT:n kasvuennusteita on leikattu ja riskinä on jopa taantuma vuoden loppupuolella.
Tullien arvioidaan leikkaavan Suomen talouskasvua yli prosenttiyksikön kahden vuoden aikana ja aiheuttavan miljardiluokan menetyksiä viennissä.
Lisäksi markkinoiden epävarmuus ja mahdolliset vastatoimet voivat heikentää investointeja ja hidastaa työllisyyden elpymistä. Suomen julkinen talous on jo valmiiksi heikossa asemassa, eikä sillä ole juurikaan puskureita pitkittyvän kauppasodan varalle.
Todennäköisesti tuo tullipolitiikka vähentää valtavasti tarjontaa Yhdysvalloissa, jos noista prosenteista on tarkoitus pitää kiinni.
Trumpin hallinnon tulleja nostaessaan kannattaisi muistaa, että protektionistisen kauppapolitiikan keinoja ovat myös vientikiintiöt, eli kyse voi olla hinnan lisäksi myös saatavuudesta.
Euroopan tapauksessa voisi olla äärimmäisen tehokas keino rajoittaa puolijohdeteollisuuden tuotantotekniikan vientiä Yhdysvaltoihin.
Heikentyvä dollari työntää myös osaltaan tarjontaa pois Yhdysvalloista. Valitettavasti heikkenevä dollari tarkoittaa lisäksi esim. Aasiasta tai Euroopasta tulevien investointien vähenemistä, mikäli oli tarkoitus myydä etupäässä Yhdysvaltoihin siellä valmistettua.
Valuutan heikentäminen ei myöskään ole mikään ”ihmelääke” talouden ongelmiin.
Suomella on karuja kokemuksia ”Devalvaatiojuopottelusta”. Kyseisellä ”termillä” aikoinaan eräs Helsingin Kauppakorkeakoulun professori luonnehti Suomen Raha- ja Valuuttapolitiikkaa.
Mikäli dollarin heikentyminen jatkuu on mielenkiintoista seurata miten Yhdysvaltojen 10-vuoden lainat käyvät kaupaksi.