Tilastokeskuksen mukaan bensiinin ja dieselin keskihinnat nousivat tammikuussa 2026 verrattuna edeltävään kuukauteen. Dieselin verollinen keskihinta oli 1,8 euroa ja bensiini 95:n 1,8 euroa litralta. Bensiini 98:n vastaava keskihinta puolestaan oli 1,9 euroa ja kevyen polttoöljyn 1,2 euroa.
Suomessa bensiinin ja dieselin hinta määräytyy ennen kaikkea verotuksen, raakaöljyn ja jalosteiden maailmanmarkkinahintojen, uusiutuvien polttoaineiden sääntelyn sekä kotimaisen jakeluketjun kustannusten ja kilpailutilanteen yhteisvaikutuksesta.
Pumppuhinnasta tyypillisesti noin puolet tai enemmän on erilaisia veroja.
Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan syyskuussa 2024 bensiinin kuluttajahinnasta noin 60 prosenttia koostui erilaisista veroista. Dieselpolttonesteen hinnasta arviolta 50 prosenttia muodostui syyskuun 2024 hintatasolla veroista.
Hintaan vaikuttaa valmistevero sekä näiden päälle tuleva arvonlisävero, joka lasketaan myös verollisesta hinnasta. Dieselissä litraa kohti perittävä valmistevero on alempi kuin bensiinissä, mutta eroa tasataan käyttövoimaverolla, mikä näkyy lopulta käyttövoimakustannuksessa enemmän kuin litrahinnassa.
Verotasoihin vaikuttavat poliittiset ratkaisut, erityisesti päästövähennystavoitteet ja se, miten verot porrastetaan energiasisällön ja hiilidioksidipäästöjen mukaan.
Maailmanpolitiikan tuulet heiluttavat polttoaineiden ”pohjahintaa”
Verotettavan hinnan pohjana oleva polttoaineen hinta heijastaa raakaöljyn ja valmiiden polttoainekomponenttien (esimerkiksi etanoli bensiiniin, uusiutuvat komponentit dieseliin) maailmanmarkkinahintoja, jotka puolestaan reagoivat öljyntuottajamaiden tuotantopäätöksiin, geopoliittisiin riskeihin, globaaliin kysyntään ja valuuttakursseihin, erityisesti dollarin vahvuuteen suhteessa euroon.
Koska raakaöljy ja jalosteet hinnoitellaan pääosin dollareissa, euron heikkeneminen nostaa bensiinin ja dieselin verottomaa hintaa Suomessa, vaikka dollarihintaan ei tulisi muutosta. Euron vahvistuminen luonnollisesti laskee hintaa.
Kotimainen kustannusrakenne muodostuu jalostuksen, varastoinnin, kuljetuksen ja jakeluasemien ylläpidon kustannuksista sekä ketjujen ja yksittäisten asemien marginaaleista. Nämä kustannukset ovat suhteellisesti pienempi osa litrahinnasta kuin verot ja raakaöljy, mutta lyhyellä aikavälillä hintavaihtelut asemien välillä johtuvat usein juuri marginaaleista ja paikallisesta kilpailusta, eivät veromuutoksista.
Jakeluvelvoite on uusi hintaan vaikuttava tekijä
Viime vuosina kasvava tekijä on ollut uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite, joka pakottaa lisäämään fossiilista kalliimpia uusiutuvia komponentteja etenkin dieselin sekaan. Siten jakeluvelvoitteen kiristyminen nostaa dieselin litrahintaa suhteellisesti enemmän kuin bensiinin.
Samalla EU:n ilmastopolitiikka, kuten liikenteen päästökaupan laajentaminen, luo lisäkorotuspaineita, koska jakelijoiden ostamien päästöoikeuksien hinta siirtyy vähitellen pumppuhintaan.
Kuluttajan näkökulmasta lopputulos on edellä mainittujen useiden tekijöiden summa: poliittiset veropäätökset ja ilmastopolitiikka määräävät vero- ja sääntelyperustan, globaali öljy- ja valuuttamarkkina heiluttaa verotonta hintaa, uusiutuvat komponentit ja päästökauppa tuovat lisää kustannuksia. Paikallinen kilpailu sekä jakeluketjun marginaalit ratkaisevat, miten nämä tekijät näkyvät eri asemien välillä.
