Kokoomus tavoittelee perintöveron poistamista hallituksen huhtikuun kehysriihessä. Rahoituskeinona olisi perua yhteisöveron kevennys, jonka esittämisestä hallitus on sopinut ensi vuodelle. Perintöveron korvaisi luovutusvoittovero, jota maksetaan vasta silloin, kun perintönä saatu omaisuus myydään.
Jo tammikuussa Keskuskauppakamari vaati hallitusta tekemään rohkean päätöksen perintö- ja lahjaverosta luopumisesta kevään puoliväliriihessä. Keskuskauppakamarin argumenttien ytimessä on, että perintöveron poistaminen parantaisi kotimaisen omistamisen edellytyksiä, helpottaisi yritysten sukupolvenvaihdosten tekemistä ja Suomen perintöverojärjestelmä näyttäytyy pohjoismaisiin naapureihin verrattuna kummajaisena, sillä Ruotsi luopui perintöverosta vuonna 2004 ja Norja vuonna 2014.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on suhtautunut ajatukseen kielteisesti. Purran mukaan perintöveron poistaminen merkitsisi 1,4 miljardin euron säästöjen etsimistä, ja hyötyjiä olisivat ennen kaikkea varakkaat sukuyhtiöt ja perheet. Purra on muistuttanut, että jo tämänhetkinen kevään säästötarve, noin 400 miljoonaa, tuntuu poliittisesti olevan hyvin hankala rasti.
Kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta on puolustanut uudistusta ja väittänyt, että lahja- ja perintöveron poistosta levitetään paljon väärää tietoa, sillä perintöveron poisto ei hänen mukaansa toisi miljardin aukkoa julkiseen talouteen, koska luovutusvoittoveron hankintahinnan määrittely vaikuttaa olennaisesti kokonaisuuteen.
Myös taloustieteilijät ovat osallistuneet keskusteluun.
Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkola kertoo STT:lle, että perintöveron poistaminen juuri ennen vaaleja olisi poukkoiluna verotuksessa, koska demarit todennäköisenä tulevana pääministeripuolueena palauttaisivat veron saman tien. Piekkolan mukaan perintöveron poistamisen välitön seuraus on verotulojen lasku, eikä se ole keino elvyttää taloutta nopeasti.
Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2025 perintöveron kevennyksen, jossa verovapaan perintöosuuden alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon vuoden 2026 alusta.
Suomen Ekonomit näkee kuitenkin tuloverotuksen alentamisen tärkeämpänä tavoitteena kuin perintöverosta luopumisen.
Etujärjestö huomauttaa tiedotteessaan, että ETLAn tuore raportti osoittaa, että palkansaajan ylimmät rajaveroasteet ovat talouskasvun kannalta edelleen liian korkealla tasolla.
Raportin mukaan ylimpien rajaveroasteiden arvioidaan edelleen olevan verotuottoa maksimoivaa tasoa korkeammat. Tänä vuonna palkansaajan korkein rajaveroaste ilman kirkollisveroa on noin 51 prosenttia.
”On hyvä, että korkeimpia rajaveroasteita laskettiin vuoden alusta. ETLAn raportti kuitenkin osoittaa, että ylimmissä rajaveroasteissa on edelleen useiden prosenttiyksiköiden laskuvara”, toteaa Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja sanoo.
Erämajan mukaan verokeskustelun tulisikin keskittyä perintöveron poiston sijaan kasvua selvemmin vauhdittaviin toimiin.
”Työn verotuksen keventämistä onkin syytä jatkaa”, hän esittää.
Erämajan mukaan lyhyen aikavälin tavoitteena tulee olla, ettei yhdenkään palkansaajan rajaveroaste ylitä 50 prosenttia millään tulotasolla. Jo tämän tavoitteen toteuttaminen olisi merkittävä uudistus, vaikka raportti ja viimeaikainen tutkimuskirjallisuus antavat perusteita myös tätä kunnianhimoisemmalle linjalle.
”Kun lisäansioista liian suuri osa menee veroihin ja maksuihin, työn tekemisestä, vastuun ottamisesta ja osaamisen kehittämisestä saatava hyöty jää liian pieneksi. Se on ongelma yksilön kannalta, mutta ennen kaikkea koko Suomen talouden kannalta. Ylikireä verotus heikentää kasvua, ja pahimmillaan vähentää myös verotuottoja.”
Raportin perusteella ylimpien rajaverojen laskua voi pitää vahvana kasvutoimena. Erämajan mukaan tämä on tärkeä viesti tilanteessa, jossa verokeskustelun huomio on kohdistunut perintöverotukseen.
”Työn verotuksen keventäminen on kasvun kannalta paljon kiireellisempi uudistus kuin perintöveroon keskittyminen. Vasta sen jälkeen, kun työn verotusta on kohtuullistettu, on perusteltua arvioida myös muita kasvua haittaavia veroja”, Erämaja päättää.
