
Euroopan keskuspankki (EKP) jatkoi vakaalla rahapolitiikkalinjalla ja antoi niukasti konkretiaa tulevaisuuden suunnitelmiinsa. Jatko-askeleet ovat vahvasti sidoksissa Lähi-idän tilanteeseen.
EKP jatkoi vakaalla rahapolitiikkalinjalla merkittävästi epävarmemmaksi muuttuneesta taloustilanteesta huolimatta. Rahapolitiikkalinjan kannalta keskeinen talletuskorko pysyi vakaana 2,0 prosentissa yksimielisellä päätöksellä.
Pääjohtaja Christine Lagarde korosti näkymiin liittyvää merkittävää epävarmuutta ja heikentynyttä riskitasapainoa, mutta muuten hänellä oli hyvin vähän sanottavaa.
”Kokouksen päähuomio oli Lähi-idän konfliktin vaikutusten puimisessa. EKP painotti epävarmuuden kasvaneen merkittävästi konfliktin seurauksena, mutta keskipitkän aikavälin talousvaikutukset riippuvat konfliktin voimakkuudesta sekä kestosta.”, toteaa OP Pohjolan sijoittajakirjeessä pankin seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Lagarde korosti kasvuriskien olevan nyt alasuuntaisia ja inflaatioriskien yläsuuntaisia.
”EKP:n ennustepäivitykset huomioivat muuttuneen riskitasapainon ja varsinkin inflaatioennusteiden nostot vihjaavat rahapolitiikan vähittäisen kiristymisen suuntaan, vaikka ennusteiden pohjana käytettiin nykyistä maltillisempaa 11.3. markkinatilannetta.”
EKP antoi tietoisesti niukasti viitteitä tulevista päätöksistään.
”EKP painotti seuraavansa tarkasti Lähi-idän tilanteen kehitystä ja toisti tutun mantransa korkopäätösten syntymisestä kokous kerrallaan talousdatan perusteella. EKP ilmoitti edelleen, ettei se sitoudu mihinkään ennalta määrättyyn korkopolkuun”, Hännikäinen toteaa.

Ekonomistin mukaan kokous ei tuonut siis suoria vihjeitä EKP:n suunnittelemista toimista ja niiden aikataulusta.
”Lagarde korosti EKP:n olevan hyvin asemoitunut, mutta alleviivasi EKP:n olevan valmiudessa muuttamaan linjaansa tilanteen niin vaatiessa.”
Lagarde ei viitoittanut välittömästi lähestyvien korkoliikkeiden suuntaan, mutta korosti keskuspankin oppineen Euroopan energiakriisistä ja olevan aiempaa herkempi riskitekijöille.
”EKP-näkymää värittää lukuisat epävarmuudet. Ennakoimme EKP:n pysyttelevän vielä tarkkailuasemissa odotellen parempaa käsitystä talous- ja inflaationäkymän kehityksestä ennen konkreettisia linjavetoja. Lähi-idän konflikti vaikuttaa kuitenkin pitkittyvän, ja samalla paine koronnostoja kohtaan kasvaa”, Hännikäinen arvioi.
OP Pohjola muuttaa EKP-näkemystään haukkamaisemmaksi ja odottaa nyt 25 korkopisteen koronnostoja syys- ja joulukuussa Lähi-idän kriisin pitkittyessä aiemman pelkän joulukuun sijaan.



