Amerikkalainen teknologiayhtiö Meta tunnetaan erityisesti sen sosiaalisen median palveluistaan. Facebook, Instagram ja Whatsapp ovat kaikki sovelluksia, jotka jokainen tuntee ainakin nimeltä, ellei ole jopa käyttäjänä käyttämässä niitä.
Sen sijaan Metan muut liiketoimet eivät ole saaneet ainakaan Suomessa samanlaista suosiota ja niiden rooli yhtiön tulevaisuudessa pääsee paikoin jopa unohtumaan. Tämä on hitusen ironista, sillä vaihtoihan yhtiö vuonna 2021 nimensä Facebookista Metaksi ihan vain korostaakseen yhtiön muuttuvaa strategiaa.
Tiistaina Meta ilmoitti lopettavansa Horizon Worldsin, joka on keskeinen osa yhtiön metaversumikonseptia. Horizon Worlds oli eräänlainen verkkopeli, joka perustui virtuaalimaailman hyödyntämiseen.
Ei täysin puskista
Ilmoitus ei tullut aivan puskista, sillä Meta on siivonnut yhtiötään pitkin alkuvuotta. Tammikuussa 2026 Meta irtisanoi Reality Labsin 1500 työntekijää eli kymmenen prosenttia työvoimastaan. Reality Labson Metan tutkimus- ja kehitysyskikkö, joka on keskittynyt virtuaalitodellisuuteen ja metaversumikonseptiin.
”Meta perustuu kokeiluun. Se on aina ollut osa DNA:tamme, ja se on tapa, jolla testaamme, opimme ja parannamme asioita ajan myötä. Joskus onnistumme täysin. Toisinaan teemme virheitä”, Reality Labsin varapuheenjohtaja Samantha Ryan kommentoi helmikuussa.
”Olemme viime aikoina tehneet melko suuria muutoksia, kuten pienentäneet Reality Labs -investointimme kokoa varmistaaksemme, että toimintamme pysyy kestävänä ajan myötä. Olemme olleet tällä alalla yli vuosikymmenen, emmekä ole menossa minnekään. Olemme mukana pitkällä tähtäimellä.”
Meta onkin upottanut virtuaalitodellisuus- ja metaversumipyrkimyksiinsä viime vuosina valtavan määrän rahaa. Arvioiden mukaan panostukset ovat maksaneet yhtiölle 80 miljardia dollaria.
Yli kymmenen vuoden mittainen matka
Vaikka Metan metaversumikonsepti mielletään helposti alkaneeksi vuodesta 2021, jolloin yhtiön nimikin vaihtui, metaversumiin liittyvä tarina on huomattavasti pidempi. Kuten Samatha Ryan kertoi, Meta on työskennellyt asian kanssa jo yli 10 vuoden ajan.
Metan perustajan ja toimitusjohtaja Mark Zuckerbergin innostus virtuaalitodellisuuteen alkaa vuodesta 2014. Tuolloin Facebook maksoi kaksi miljardia dollaria startup-yritys Oculuksesta, joka valmisti käyttäjiä virtuaalimaailmoihin vieviä VR-laseja. Tämän lisäksi Facebook osti pelistudioita luomaan erilaisia VR-pohjaisia pelejä.
VR-lasien myynti osoittautui odotettua vaikeammaksi. Vuonna 2019 Zuckerberg myönsikin sijoittajille, että VR-lasien läpilyönti otti yhtiöltä odotettua enemmän aikaa. Pettymys oli varmasti suuri paitsi yhtiölle, mutta myös Zuckerbergille. Zuckerberg uskoi aidosti VR-lasien ohittavan älypuhelimen seuraavan sukupolven tietokonelaitteena.
Koronapandemia aloitti hypen
Seuraavana vuonna alkanut koronapandemia nähtiin yhtiössä suurena mahdollisuutena. Facebook näki pandemian aiheuttaman eristäytymisen lisäävän ihmisten siirtymistä virtuaalimaailmoihin sosiaalisten kontaktien ylläpitämiseksi.
Lokakuussa 2021 Facebook vaihtoikin tämän innoittamana nimekseen Meta. Tuolloin yhtiö alkoi käyttämään termiä metaversumi. Visiona oli, että lähivuosina syntyisi virtuaalisten ja lisätyn todellisuuden kokemusten sekoitus. Tätä verkko- ja offline-maailmoja yhdistävää tilaa kutsuttaisiin laajennetuksi metatodellisuudeksi eli metaversumiksi.
Zuckerbergin innostus tarttui myös muihin. Esimerkiksi mediayhtiö Disney ja sisustusalan Crate & Barrel alkoivat Metan vanavedessä tutkimaan seuraavia suuria juttuja teknologia-alalla.
Konsulttiyritys McKinsey arvioi vuonna 2022, että ”metaversumi on potentiaalinsa ansiosta jopa 5 biljoonan dollarin arvoinen vuoteen 2030 mennessä, joten se on liian suuri yritysten jätettäväksi huomiotta” ja ”vuoteen 2027 mennessä 15 prosenttia yritysten tuloista tulisi metaversumista”.
Nämä ennustukset näyttävät nyt osoittautuneen pahasti yliampuviksi. Käyttäjät eivät ole löytäneet palveluiden pariin. Osaltaan nihkeää innostusta selitti se, että pelien kuten Horizon Worldsin ensimmäiset versiot olivat pahasti bugisia. Virtuaalimaailman oli tarkoitus perustua avatar-hahmoihin, mutta nämäkään eivät lopulta innostaneet käyttäjiä mukaan.
Jatkossa Meta panostaa tekoälyyn
Metan strategia näyttää siirtyneen selvästi metaversumista kohti tekoälyä. Sen pystyi aistimaan jo yhtiön viime syksynä järjestämässä Connect-tapahtumassa, jossa Zuckerberg mainitsi New York Timesin mukaan metaversumin vain kahdesti ja nämäkin maininnat tulivat tunnin esityksen viimeisillä minuuteilla. Tekoälyn taasen Zuckerberg mainitsi samaisessa esityksessä 23 kertaa.
Se, että metaversumista hiljentyminen tapahtuu juuri Connect-tapahtumassa, on sekin hyvin merkittävää: vain neljä vuotta aiemmin juuri samaisessa tapahtumassa Zuckerberg kertoi yleisölle ensimmäistä kertaa siitä, että Facebook vaihtaa nimensä Metaksi.
Vaikka metaversumi näyttää olleen yhtiölle kallis harharetki, tekoälybuumissa Meta on menestynyt hyvin. Vuoden 2025 aikana Metan liikevaihto kasvoi yli 20 prosenttia, ja analyytikot odottavat kasvun jatkuvan. Tulevaisuuden kasvuhaaveet nojaavatkin valtaosin tekoälyn varaan.
SalkunRakentaja on jo aiemmin käynyt läpi tekoälyn Metalle tarjoamia mahdollisuuksia. Aiemmin kerroimme, että tekoälyn soveltaminen yhtiön mainosalustalla on lisännyt tehokkuutta ja vähentänyt turhaa mainosnäyttöjen hukkaa. Tämä näkyy käyttökatteen huomattavana paranemisena, vaikka investoinnit kalliiseen laitteistoon jatkuvat.
