Helsingin pörssin parhaat osinko-osakkeet: Mandatum omassa luokassaan

Osinkokeväästä on tulossa kaksijakoinen. Helsingin pörssin kokonaisosinkotuotto laskee edellisvuodesta, mutta yksittäisten yhtiöiden joukosta löytyy edelleen poikkeuksellisen anteliaita osingonmaksajia.

Kymmenen kovimman joukkoon mahtuu varainhoitotaloja, terveydenhuoltoyhtiö, mediakonserni ja pääomasijoittaja. Listaan on kerätty yhtiöitä, joilta analyysitalo Inderes odottaa kovaa osinkotuottoa myös ensi vuonna.

Varainhoitosektori dominoi kärkeä selvästi: Mandatum, Alexandria Group ja CapMan ovat kaikki toimialoja, joiden liiketoiminta sitoo vähän pääomaa ja joissa suuri osa tuloksesta voidaan ohjata omistajille.

Osinkosijoittajan kannattaa tarkistaa, milloin ja miten osingot käytännössä maksetaan. Useat listan yhtiöistä jakavat osinkonsa kahdessa erässä, tyypillisesti keväällä ja syksyllä. Koko vuotuista osinkotuottoa ei siis saa kerralla.

Marimekko maksaa osinkonsa yhdessä erässä, kun taas Enento Groupilla on tämänhetkisen ehdotuksen mukaan mahdollista myös lisäjako myöhemmin vuonna 2026.

Varainhoitajien tulokset ovat alttiita osakemarkkinoiden heilahteluille. Vuoden 2025 vahva pörssikehitys näkyy nyt positiivisesti, mutta suhdannekäänne leikkaisi osinkopohjaa nopeasti. Kokonaisuutena Helsingin pörssin ennustettu osinkotuotto tilikaudelta 2025 on noin 3,8 prosenttia, mikä vastaa 2000-luvun mediaania.

Kymmenen Helsingin pörssin yhtiötä ylittävät tuon tason selvästi.

Korkea osinkotuotto ei silti automaattisesti tietenkään tarkoita hyvää sijoitusta. Osalla yhtiöistä tuotto perustuu kertaluonteisiin eriin, osalla heikkoon kurssikehitykseen ja osalla aidosti kestävään osinkopohjaan.

Mandatum: jättiosinko Saxo-kaupan siivittämänä

Mandatum hallitsee osinkolistaa 12,6 prosentin tuotollaan. Yhtiön hallitus ehdottaa vuodelta 2025 jaettavaksi 0,85 euroa osakkeelta, mikä on Helsingin pörssin mittakaavassa poikkeuksellisen antelias.

Korkean osingon taustalla on laskuperustekorkoisen henkivakuutuskannan määrätietoinen purkaminen ja siitä vapautuvien pääomien jakaminen omistajille. Yhtiö on Sampo-konsernista irtautumisensa jälkeen kasvattanut osinkoa nopeasti: ensimmäisen itsenäisen tilikauden osinko oli 0,33 euroa, seuraavana vuonna 0,66 euroa ja nyt vuodelta 2025 ehdotetaan 0,85 euroa osakkeelta.

Mandatum maksaa osinkoa jopa 2,7-kertaisesti viime vuoden 0,31 euron osakekohtaiseen tulokseen verrattuna. Se tyhjentää suoraan taseensa ylijäämää.

Merkittävä lisäimpulssi tuli maaliskuun alussa 2026 toteutuneesta Saxo Bank -osakkeiden myynnistä ja aiemmin myydystä Enento-omistuksesta. Nämä divestoinnit vapauttivat satoja miljoonia euroja, jotka yhtiö ohjaa omistajilleen. Strategiatavoitteena on jakaa yli miljardi euroa kumulatiivista voitonjakoa vuosina 2025–2028.

Toimitusjohtaja Petri Niemisvirta on kuvannut yhtiön strategiaa etupainotteiseksi osingonjaoksi. Pääomakevyen liiketoiminnan tulos ennen veroja kasvoi kolmannella neljänneksellä 23 prosenttia, ja kulu-tuotto-suhde alitti ensimmäistä kertaa 50 prosentin rajan.

Kestävyys on kuitenkin osingon heikko kohta. Vuoden 2027 ennustettu osinkotuotto laskee jo 8,5 prosenttiin – tosin sekin on yhä muhkea osinkotuotto. Laskuperustekorkoisen kannan purkamisen edetessä kertaluonteiset pääomien vapautumiset pienenevät väistämättä.

Alexandria Group: tuotetalo matkalla varainhoitajaksi

Alexandria Groupin 8,2 prosentin osinkotuotto kertoo varainhoitoalan kannattavuudesta. Yhtiö jakaa käytännössä koko tuloksensa osinkoina, ja tilikaudelta 2025 hallitus ehdottaa 0,70 euron osinkoa osakkeelta.

Osinko maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä: ensimmäisen erän irtoamispäivä on 13. maaliskuuta. ja toisen 23. syyskuuta.

Alexandria Groupin liiketoiminta on historiallisesti ollut vahvasti tuotepainotteista, mutta yhtiö on viime vuosina laajentanut varainhoitoa ja pyrkii kasvattamaan hallinnoitavia varoja sekä jatkuvampaa varainhoitoliiketoimintaa.

Tilikaudelta 2025 Alexandria raportoi ennätyksellisen liikevaihdon. Erityisesti strukturoitujen tuotteiden myynti veti vahvasti, ja hallinnoitavat varat kasvoivat uuteen huippuunsa. Varsinaisessa varainhoidossa kehitys on ollut hitaampaa, ja analyytikot kaipaavat näyttöjä siitä, että strateginen siirtymä tuotetalosta varainhoitajaksi tuottaa tulosta.

Alexandriassa vaihtui juuri toimitusjohtaja. Pitkäaikainen johtaja ja pääomistaja Jan Åkesson siirtyi hallitukseen, ja uutena toimitusjohtajana aloitti maaliskuussa varainhoitotaustainen Alexander Schoschkoff. Inderesin analyytikot pitävät vaihdosta loogisena meneillään olevan muutoksen kannalta.

Vuoden 2027 ennustettu osinkotuotto nousee 8,6 prosenttiin, mikä viittaa siihen, että markkinat odottavat tuloksen pysyvän vakaana. Osakkeen pieni vaihto ja henkilöstön merkittävä omistus rajoittavat kuitenkin likviditeettiä. Se selittänee osan aliarvostuksesta.

Keskisuomalainen: mediakonsernin tehostamiskuuri kantaa hedelmää

Keskisuomalaisen 7,6 prosentin osinkotuotto syntyy varsin toisenlaisesta liiketoiminnasta kuin kärkipään varainhoitajilla. Mediakonserni on parantanut kannattavuuttaan järjestelmällisellä tehostamisella vaikeassa markkinassa.

Hallitus ehdottaa 0,70 euron osinkoa osakkeelta. Se on selvä korotus edelliseltä tilikaudelta maksettuun 0,55 euroon.

Keskisuomalainen maksaa osinkonsa kahdessa erässä. Jälkimmäisen erän irtoamispäivä on vasta 17. marraskuuta.

Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kuvaili vuoden 2025 tulosta erinomaiseksi. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto kohosi 6,6 miljoonaan euroon aiemmasta 0,8 miljoonasta eurosta. Yhtiö pystyy hyödyntämään alueellista skaalaa tehokkaasti, kun samoja sisältöjä julkaistaan useissa konsernin lehdissä.

Kasvuajureita ei silti juuri ole. Yhtiö itse arvioi kuluvan vuoden liikevaihdon pysyvän ennallaan tai laskevan hieman ja liikevoiton säilyvän hyvänä mutta heikkenevän jonkin verran.

Pidemmällä aikavälillä kaupungistuminen ja Suomen taloudellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle ovat rakenteellisia riskejä maakuntalehdille. Vuoden 2027 ennustettu osinkotuotto nousisi silti Inderesin ennusteessa 8,2 prosenttiin.

CapMan: varainkeruun vuosi ratkaisee

Pääomasijoitusyhtiö CapManin 7,2 prosentin osinkotuotto perustuu yhtiön politiikkaan jakaa vähintään 70 prosenttia tuloksestaan omistajille. Osinko jaetaan kahdessa erässä, keväällä ja syksyllä.

Yllättävää on, että osakekohtainen osinko itse asiassa laski edellisvuodesta. Inderesin analyytikot pitivät osinkoehdotusta pettymyksenä ja olivat odottaneet symbolista korotusta.

Yhtiö haluaa todennäköisesti säilyttää liikkumavaraa. Se saattaa joutua tekemään merkittäviä sijoituksia omiin rahastoihinsa varainkeruun vauhdittamiseksi.

Vuosi 2026 on yhtiölle ratkaiseva. Samanaikaisesti varainkeruussa on neljä lippulaivarahastoa: metsä-, infra-, kiinteistö- ja kiinteistövelkarahasto. Onnistuminen varainkeruussa määrittää, kasvaako hallinnointipalkkiotulo ennustetusti. Epäonnistuminen heikentäisi koko sijoitustarinaa.

Tulospohjaisesti arvostus on matala: P/E-kertoimet lähivuosille ovat 12–13. Tase on käytännössä nettovelaton, ja vuoden 2027 ennustettu osinkotuotto nousee 7,8 prosenttiin.

Terveystalo: antelias osinko heikkenevässä markkinassa

Terveystalon 7,1 prosentin osinkotuotto erottuu listalla siksi, ettei kyseessä ole finanssialan yhtiö vaan Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys.

Hallituksen osinkoehdotus, 0,64 euroa osakkeelta, ylitti analyytikkojen odotukset 18,5 prosentilla. Edellisenä vuonna osinkoa jaettiin 0,48 euroa, joten korotus on kolmanneksen luokkaa.

Osinko maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä: ensimmäisen erän irtoamispäivä on 25. maaliskuuta. ja toisen 8. lokakuuta.

Osinko vastaa noin 88 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Talousjohtaja Juuso Pajunen perusteli korkeampaa jakosuhteen nostoa yhtiön tavoitetason alle olevalla nettovelkaisuusasteella.

Tuloskehityksen alla on kuitenkin huolenaiheita. Neljännen neljänneksen liikevaihto laski seitsemän prosenttia, ja toimitusjohtaja Ville Iho totesi kaikkien segmenttien palvelukäytön frekvenssin olevan laskussa.

Terveystalo ohjeisti vuoden 2026 oikaistun liikevoiton asettuvan 135–165 miljoonan euron välille, kun edellisvuonna toteutui 156 miljoonaa. Haarukan leveys kertoo epävarmuudesta.

Väestön ikääntyminen ja digitaalisten terveyspalvelujen kasvu tukevat rakenteellista kysyntää pidemmällä aikavälillä. Lähikuukausina työterveyden heikko kehitys kertoo kuitenkin Suomen taloussuhdanteesta laajemminkin.