Vain muutama viikko sitten näytti siltä, että euroalueen inflaatio oli vakaasti matkalla kohti EKP:n kahden prosentin tavoitetta. Nyt keskuspankki joutuu arvioimaan, miten Lähi-idän konflikti ja sen vaikutukset energiahintoihin ja toimitusketjuihin voivat lisätä riskiä korkeammasta inflaatiosta ja hitaammasta talouskasvusta – jopa stagflaatiosta.
EKP jatkoi vakaalla rahapolitiikkalinjalla ja antoi niukasti konkretiaa tulevaisuuden suunnitelmiinsa. Jatko-askeleet ovat vahvasti sidoksissa Lähi-idän tilanteeseen.
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan keskuspankki on kuitenkin nyt “hyvin valmistautunut ja varustautunut” vastaamaan mahdolliseen inflaation uuteen kiihtymiseen.
EKP onkin eri lähtötilanteessa kuin vuonna 2022, muistuttaa BlackRock Investment Institute -yhtiön pääsijoitusstrategi Ann-Katrin Petersen.
”Epävarmuus on edelleen poikkeuksellisen suurta, mutta toistaiseksi ennakoiville toimille ei ole kiirettä, kun korot ovat nykyisellä tasollaan, talouskasvu on lähellä pitkän aikavälin trendiä ja inflaatio-odotukset olivat ennen konfliktia vakaasti ankkuroituneet kahteen prosenttiin”, Petersen toteaa sijoittajakirjeessään.
Lagarde ei myöskään kiistänyt markkinoiden hinnoittelua, joka on liikkunut lähes olemattomista koronlaskuodotuksista ainakin yhden 25 korkopisteen korotuksen hinnoitteluun. Hän ei kuitenkaan vihjannut lähiajan koronnostoista.
”Vaihtoehtojen pitäminen auki kuvastaa epävarmuutta tulevasta, samoin kuin esitetyt vaihtoehtoiset makroennusteet”, Petersen toteaa.
Päästrategin mukaan keskeinen kysymys on nyt se, leviääkö energiahintojen nousu laajemmaksi inflaatiopaineeksi.
”Keskuspankki voi katsoa läpi tilapäisen energiapiinikin, mutta pysyvä nousu palkoissa tai inflaatio-odotuksissa pakottaisi reagoimaan. Se, kuinka stagflaatiomainen tarjontashokista lopulta tulee, riippuu konfliktin kestosta ja siitä, kuinka voimakkaasti se häiritsee toimitusketjuja.”
Samalla tarjontashokki lisäisi jo ennestään olemassa olevia inflaatiopaineita, joita ruokkii Euroopan supistuva työvoima ja hieman aiempaa löysempi finanssipolitiikka, Petersen toteaa.
