EKP:n neuvosto päätti torstaina pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Keskuspankki pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen.
EKP kertoi tiedotteessaan, että näkymät ovat huomattavasti aiempaa epävarmemmat Lähi-idässä käytävän sodan vuoksi, mikä luo ennakoitua nopeamman inflaation ja ennakoitua hitaamman talouskasvun riskejä.
Sota vaikuttaa lyhyen aikavälin inflaatioon merkittävästi energiahintojen nousun takia. Keskipitkän aikavälin seuraukset riippuvat niin konfliktin voimakkuudesta ja kestosta kuin siitä, miten energiahinnat vaikuttavat kuluttajahintoihin ja talouteen.
Koska EKP:n neuvoston skenaarioanalyysin mukaan öljy- ja kaasutoimitusten pitkittyneet häiriöt nopeuttaisivat inflaatiota ja hidastaisivat kasvua perusskenaarioon verrattuna. Keskipitkän aikavälin inflaatiovaikutukset riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka suuria välillisiä vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia perusskenaariota voimakkaampi ja pitkäkestoisempi energian hintasokki aiheuttaa.
EKP:n neuvosto korostaa jälleen, että se määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Pääjohtaja Christine Lagarde ei viitoittanut välittömästi lähestyvien korkoliikkeiden suuntaan, mutta korosti keskuspankin oppineen Euroopan energiakriisistä ja olevan aiempaa herkempi riskitekijöille.
12 kuukauden euribor-korko, joka on yleinen lainojen viitekorko, pomppasi jo 2,66 prosenttiin. Vielä helmikuussa ennen Yhdysvaltojen ja Israelin iskua Iraniin korko oli alimmillaan 2,2 prosentissa.
OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi, että Euribor-korkojen taustalla on EKP:n korkonäkymän muutos.
”Markkinoiden koronnosto-odotukset ovat voimistuneet nopeasti Lähi-idän kriisin ruokkiessa energiahintojen nousua. EKP ei laittanut eilen tikkua ristiin koronnosto-odotusten hillitsemiseksi, mikä antoi nostetta euriboreille”, Hännikäinen toteaa viestipalvelu X:ssä.
EKP avaisi eilen ovea jo huhtikuun koronnostolle ja euribor-korot reagoivat tänään sen mukaisesti: 12 kk euribor ampaisi 0,134 %-yksikön nousuun 2,658 %:iin 📈. Kyseessä oli koko historian 13. suurin päivänousu. Heilunta on nyt rajua #euribor pic.twitter.com/vVWgTwWAUz
— Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1) March 20, 2026
Hännikäisen mukaan korkomarkkinat hinnoittelevat nyt EKP:n huhtikuun koronnoston todennäköisyyden 74 prosenttiin, kun vielä helmikuun lopussa koronnostot arvioitiin ajankohtaisiksi vuoden 2027 puolella.
EKP:n kokous ei ottanut kantaa suoraan tuleviin toimiin, mutta kokouksen jälkeen EKP-lähteet kertoivat huhtikuun koronnoston olevan mahdollinen, ekonomisti kertoo.
Reutersin ja Bloombergin nimettömät lähteet vihjaavat, että osa neuvoston jäsenistä harkitsee korkojen nostamista jo seuraavassa huhtikuun kokouksessa.
