KTM Seppo Sinisaari innostui osakkeista ensi kerran 1980-luvulla, mutta 1990-luvun lama nujersi mielenkiinnon. 2000-luku teki hänestä taitavan osakepoimijan.
Siitä, onko Sinisaari Suomen menestyneimpiä ei-ammattimaisia yksityissijoittajia, ei ole epäilystä. Sen osoittaa alla oleva kuvaaja. Todennäköisesti sijoitustuotto pesee paitsi valtaosan harrastelijoista myös lähes kaikki ammattimaiset sijoittajat ja salkunhoitajat, sillä tuottoero indeksiin nähden on niin iso ja systemaattinen.
71-vuotias lahtelainen on taustaltaan it-konsultti. Hän kertoo olevansa ”tekoälyfriikki”. Siitä kertoo hänen uudistunut avoin analyysityökalu. Se poimii ja laskee verkosta tuhansittain tunnuslukuja. Sinisaari myös opettaa työkalua toimimaan paremmin, jos se erehtyy. Hän on kehittynyt työkalun ruotsalaisen superkasvajan Lovablen sovelluskehitysohjelmalla.
Kirjoitin Lovablesta Slush-jutussa marraskuussa. Euroopan nopeimpiin kasvuyrityksiin kuuluvan Lovablen perustaja Anton Orsika vieraili tuolloin Helsingissä.
Osakeanalyysityökalussa on seurannassa 110 yhtiötä tunnuslukuineen. Osakevalintatyökalulla eli stock screenerillä voi puolestaan etsiä eri kriteerien perusteella osakkeita kahdeksasta pörssistä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
”Mä en oikeastaan kauheasti seuraa markkinoita. Kyllä mä niitä seuraan, mutta en lähesty asioita markkinoista eli makroasioista käsin, vaan lähestyn yhtiöstä käsin”, Sinisaari paaluttaa keskeisen prinsiippinsä jo heti esityksenä. Hän piti esitelmää Keski-Uudenmaan Osakesäästäjille 15.4.2026.
Tämä on niin sanottu bottom-up -strategia, jossa lähdetään alhaalta eli yrityksestä liikkeellä.
Olen kirjoittanut Sinisaaresta aiemminkin, kuten reilut kaksi vuotta sitten 24.2.2024.
Isoimpia osakkeita hänellä tuolloin olivat Sampo, Apple, Atlas Copco, Marimekko, Kone, Puuilo, Titanium, Mycronic, Harvia ja Veteranpoolen.
Sinisaaren salkku painottuu Pohjoismaihin
On kiintoisaa katsoa salkun kärki nyt. Isoimpia sijoituksia huhtikuussa 2026 olivat suuruusjärjestyksessä Mandatum, Sampo, norjalainen rahtivarustamo Wallenius Wilhelmsen, Puuilo, ruotsalainen eläkeläisten työllistäjä Veteranpoolen, ruotsalainen elektroniikkayhtiö Mycronic, norjalainen rahtivarustamo Höegh Autoliners (HAUTO), ruotsalainen konepajajätti Atlas Copco, amerikkalainen teknologiabrändi Apple sekä Nordea.
Applesta Sinisaari toteaa: ”Mä oon myynyt sitä ainakin kahdeksan kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Silti se aina kapuaa tuonne kymmenen suurimman joukkoon.”
Isona muutoksena kahden vuoden takaiseen on norjalaisten yhtiöiden osuuden nousu kolmesta prosentista 13 prosenttiin suhteessa salkun arvoon.
Konkari pyrkii siihen, että mikään osake ei ylittäisi kymmentä prosenttia salkun arvosta. Se on riskinhallintakeino samoin kuin osinkopapereiden suosiminen. Osingot ovat vakaampia ja ennakoitavampia kuin kurssi- tai tuloskehitys.
Oikeanpuoleisessa piirakassa näkyy myös Hollanti. Sieltä hänellä tekoälybuumista hyötyvä ASML.
”Se tekee semmoisia koneita, joita kukaan muu ei pysty tekemään, joilla näitä siruja sitten tuotetaan.”
Sinisaaren maajakaumaa sijoituksissa selittää osaltaan se, että hän ostaa osakkeita vain maista, jotka noudattavat kansainvälisiä verosopimuksia osingonmaksun verotuksessa. Sen takia hän välttää esimerkiksi tanskalaisia, saksalaisia, ranskalaisia ja sveitsiläisiä osakkeita.
”Eli ne (maat) pidättävät liikaa lähdeveroja osingoista ja niitä joutuisi sitten hakemaan takaisin kyseisistä maista”, sijoittaja avaa.
Mistä kaikki alkoi?
1980-luvun puolivälin jälkeen keskinäinen eli asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö Sampo muutettiin osakeyhtiöksi. He, joilla oli Sammossa vakuutuksia, saivat sitten osakkeita. Sinisaarella oli – ja sieltä tulivat hänen ensimmäiset osakkeensa.
Osakeyhtiöksi muuntamisen jälkeen Sampo listautui pörssiin vuonna 1988.
”Toinen oli se, että mä menin uuteen työpaikkaan. Siellä työnnettiin väkisin tämmönen työsuhdeauto ja mä myin oman autoni siinä vaiheessa ja sain siitä jonkun verran rahaa”, kokenut sijoittaja kertaa 1980-lukua.
Hän osti niillä rahoilla Keskoa, Sampoa muistinsa mukaan lisää, KOP:ia eli nykyistä Nordeaa ja monialayhtiö Ameria.
”Ei sen pahempaa lamaa ole ollut”
Sinisaari oli passiivinen sijoittaja ja antoi salkkunsa olla – varsinkin vuodesta 1991 lähtien, kun tuli lama. Hän ei edes halunnut katsoa koko salkkua.
”Ei sen pahempaa lamaa ole sen jälkeen ollut”, monia talouden syklejä nähnyt sijoittaja muistelee vuosia 1991-1993. Hän viittaa osakkeiden ja kiinteistöjen arvonlaskuun ja massatyöttömyyteen. Häneltä loppui silloin myös työt vasta perustamastaan koulutus- ja konsultointiyrityksestä.
Vasta vuonna 2002 Sinisaari alkoi uudestaan aktivoitua osakesijoituksissa. 1990-luvulla hän oli kyllä sijoittanut korkeakorkeisiin korkosijoituksiin, kuten monet siihen aikaan.
It-alalla työuransa tehnyt Sinisaari innostui vuosituhannen alussa sijoittamisesta uudestaan osittain siksi, kun osakekauppa oli muuttunut digitaaliseksi. Hänestä tuli eQ Onlinen asiakas.
”Silloin mä osasin pitää pään kylmänä.”
Myös finanssikriisi iski Sinisaaren salkkuun rajusti. Hänen omien sanojensa mukaan arvosta lähti noin kaksi kolmasosaa. Ja se muuten näkyy arvonkehityskuvaajassa edellä!
”Silloin mä osasin pitää pään kylmänä ja en lähtenyt myymään niitä osakkeita”, konkari kertaa tärkeää reseptiä vastaiseen menestykseensä. Hänelle kuitenkin tuli käteisestä pulaa, koska on tyypillisesti osakemarkkinoilla sataprosenttisesti – joskus ylikin eli maltillisella velkavivulla.
Jonkin verran lahtelainen sai ostettua halvoillakin hinnoilla; vuonna 2009 hänellä taas oli mitä sijoittaa. Pörssin pohja niin Suomessa kuin maailmalla nähtiin maaliskuussa 2009, jonka jälkeen alkoi voimakas pitkäaikainen nousu – juuri silloin, kun uutiset oli synkimmillään.
Koronakriisissä 2020 Sinisaari tuli myyneeksi joitakin osakkeita ”turhan halvalla” ja se vähän harmittaa.
”Siinä tuli pikkuinen paniikki, mä luulin että koko talousjärjestelmä romahtaa. Siinä en pysynyt ihan niin coolina kuin finanssikriisin aikana”, lahtelainen summaa.
Osinkosijoittajasta laatusijoittajaksi
Seppo Sinisaari sijoitti vuosituhannen alussa etupäässä korkean osinkotuoton yhtiöihin. Tuolloin Suomessa oli käytössä – vuoteen 2005 saakka – niin sanottu avoir fiscal -yhtiöveron hyvitysjärjestelmä, eli osingosta ei mennyt uutta veroa, kun yhtiö oli jo maksanut tuloksestaan veron.
Myöhemmin konkari hoksasi laatuyhtiöt eli alkoi kiinnostua yhä enemmän yhtiöistä, jotka eivät välttämättä maksa kovin isoa osinkoa mutta ovat muuten ”mahdollisimman hyviä sekä numeerisilla että laadullisilla mittareilla”. Esimerkkeinä laadullisista mittareista hän mainitsee hyvän maineen ja hyvät brändit.
Sinisaaren nykyinen strategia on enemmän säilyttää kuin kasvattaa salkkua, koska hän on eläkeiässä. Sen takia salkun suurimpina on defensiivisiä yhtiöitä, kuten Mandatum ja Sampo, jotka maksavat hyvää osinkoa ja ovat vakaita yrityksiä.
”Sitten minulla on amerikkalaisia teknoyrityksiä myös, mutta niitten paino on huomattavasti pienempi. Edelleen osingot ovat aika tärkeitä mutta ei niin tärkeitä kuin alkuvaiheessa.”
Virheitäkin matkan varrelle toki mahtuu. Tappiot hän rajaa sillä, että vetäytyy sijoituksesta, kun heikkoa peliä on katsottu riittävän kauan. Epäonnistumisikseen hän nimeää esimerkiksi Lehto Groupin, Qt Groupin ja Kempowerin.
Sijoitusvakuutus
Sinisaari kertoi myös sijoitusvakuutuksesta, koska teemaa oli jäsenistöstä toivottu. Hänellä sijoitusvakuutus on ikään kuin perintötili, jossa on osa sijoituksista. Niitä ei ole tarkoitus nostaa sieltä rahana ulos, vaan se on jälkipolvia varten.
Sijoitusvakuutus muistuttaa osakesäästötiliä siinä, että sen sisällä ei mene osinko- ja myyntivoittoveroa, mutta tuotosta menee pääomavero, jos varat nostaa. Jos vakuutuksenottaja kuolee, edunsaajana oleva lähiomainen maksaa saamastaan säästösummasta perintöveron. Pääoman voi saada jo ennen perunkirjoitusta.
Sinisaari on sijoittanut norjalaisiin osinko-osakkeisiin juuri sijoitusvakuutuksen kautta, koska Norja ei myöskään ole aina noudattanut hänen mukaansa verosopimusta. Sinisaaren Nordnetista ottamassa sijoitusvakuutuksessa luvattiin, että suomalaisilta ja norjalaisilta yhtiöiltä ei peritä lähdeveroa osingoista. Sijoitusvakuutuksia tarjoavat monet pankit ja varainhoitajat.
Sijoitusvakuutukseen voi ostaa usein myös rahastoja ja ETF-indeksiosuusrahastoja päinvastoin kuin osakesäästötilille. Myöskään ylärajaa säästösummalle ei ole. Tosin hallinnointikustannukset ovat isommat kuin arvo-osuus- tai osakesäästötilissä.
Sinisaaren salaisuus
Nähdäkseni kurinalainen, pääsääntöisesti hötkyilemätön strategia yhdistettynä taitavaan osakepoimintaan, jossa tunnistetaan tulostaan pitkäaikaisesti kasvattavia yrityksiä, on Sinisaaren menestysresepti.
Hän on teknologiasta kiinnostunut early bird eli varhainen lintu, mikä on varmasti helpottanut muun muassa amerikkalaisten, arvoaan kasvattaneiden hyperskaalaajien löytämistä ajoissa salkkuun.
Sinisaari totesi Keravalla osuvasti:
”Kun mä näin iPhonen ekan kerran vuonna 2009, mä olin heti myyty. Silloin se oli ainutlaatuinen. Nythän ne on samanlaisia kaikki. Vuonna 2009 se oli jotain ainutlaatuista, kun mä vertasin sitä mun nokialaiseen. Heti kun mä näin sen, seuraavana päivänä mä tilasin oman tämmösen ja aloin ostaa osakkeita vimmatusti.”
Apple on ollut hänen paras sijoituksensa ja sen myynneillä on esimerkiksi rahoitettu kesämökin rakentaminen. Mökin nimi on Villa Apple.
Konkari ei pitänyt huhtikuussa 2026 Yhdysvaltain isoja teknojättejä kannattavuuteen peilaten ylihintaisina.
—
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittaja on Keski-Uudenmaan Osakesäästäjien hallituksen jäsen.
