KPY osk kertoi 22. toukokuuta suunnittelevansa listautumisantia ja osuuksiensa listaamista First North -markkinapaikalle, joka on Helsingin pörssin päälistaa kevyemmin säännelty kauppapaikka kasvuyhtiöille.
Tavallisesta listautujasta KPY poikkeaa monin tavoin.
Vuonna 1883 perustettu arvopohjainen osuuskunta toimii nykyään sijoitusyhtiönä, ja sen omistaa noin 19 000 osuudenomistajaa. Poikkeuksellisen laaja omistajakunta selittyy yhtiön menneisyydellä alueellisena puhelinyhdistyksenä.
Listautumisanti rakentuu pelkästään uusista, KPY:n liikkeeseen laskemista osuuksista. Nykyomistajat eivät irrota osuuksiaan annin yhteydessä, vaan kerätyt varat ohjataan rahastojen ankkurisijoituksiin, olemassa olevien infrastruktuuri- ja tasesijoituskohteiden kehittämiseen sekä rahastotoiminnan laajentamiseen ja käyttöpääomaan.
Ankkurisijoittajalla tarkoitetaan rahaston suurinta ja sitoutuneinta perustajasijoittajaa, joka houkuttelee mukaan muita pääomia.
Annin tavoitteet ulottuvat likviditeetistä yrityskauppoihin. Yhtiö hakee laajempaa omistuspohjaa, parempaa kaupankäynnin mahdollisuutta osuuksilleen ja keinoa käyttää osuuksia maksuvälineenä yritysostoissa. Pörssinäkyvyyden odotetaan kohentavan tunnettuutta sekä mahdollisten sijoituskohteiden että suuren yleisön silmissä.
Hallituksen puheenjohtaja Juha Yrjänheikki on luonnehtinut listautumista yhtiön pitkäaikaiseksi tavoitteeksi, joka avaisi kaupankäynnin osuudenomistajille.
Toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen asettaa hankkeen osaksi laajempaa kasvutarinaa. ”Haluamme rakentaa vahvoja kasvutarinoita. Uskomme, että yritysten arvo syntyy osaamisen ja pääoman tehokkaasta yhdistämisestä”, hän toteaa tiedotteessa.
Kokoluokaltaan KPY on keskisuuri toimija. Omaisuuden nettovarallisuus eli NAV oli 245 miljoonaa euroa maaliskuun lopussa, ja hallinnoitavat varat ylsivät samaan aikaan 383 miljoonaan euroon.
Kolme salkkua kantaa kasvustrategiaa
KPY:n strategia nojaa kolmeen sijoitussalkkuun: infrastruktuuriin, pääomasijoituksiin ja tasesijoituksiin. Kullakin on oma roolinsa tuoton ja kassavirran rakentamisessa.
Infrastruktuurisalkun ydin on tytäryhtiö Novapolis, joka on tällä hetkellä koko konsernin keskeisin varallisuuserä. Novapolis on Kuopiossa toimiva toimitila- ja kiinteistöyhtiö, virallisesti KPY Novapolis Oy, jonka kiinteistöportfolioon kuuluu viisi kiinteistöä, joista kolme on täysin sen omassa omistuksessa.
Salkusta yhtiö hakee vakaata kassavirtaa, joka mahdollistaisi tasaisen osuuskoron maksun. Osuuskorko on osuuskunnan jäsenilleen jakama tuotto, osakeyhtiön osingon vastine.
Jatkossa KPY tähtää infrastruktuurirahastojen perustamiseen ja toimisi niissä itse ankkurisijoittajana. Kiinnostuksen kohteina ovat muun muassa energia-, akku- ja verkkohankkeet. Uusien kohteiden kertasijoituksille yhtiö on asettanut noin 10–40 miljoonan euron haarukan.
Pääomasijoitukset KPY tekee pääomasijoitusyhtiö Sentican kautta. Sentica keskittyy kotimaisiin keskisuuriin ja kasvuhaluisiin yrityksiin, joilla on todennettu liiketoimintamalli, ja tavoittelee niin ikään 10–40 miljoonan euron kertasijoituksia. Tuottoa kertyy sekä yhtiöiden arvonnoususta irtautumisissa että Sentican perimistä hallinnointi- ja tuottopalkkioista.
Tasesijoitussalkun muodostavat portfolioyhtiöt Voimatel, Epical, Aurilo, Gebwell ja Osuma Henkilöstöpalvelut. Jatkossa KPY aikoo sijoittaa taseestaan myös infrastruktuuri- ja pääomarahastoihin, joiden sijoitussitoumusten tavoitetaso on noin 10–50 miljoonaa euroa.
Näistä portfolioyhtiöistä KPY aikoo irtautua hallitusti noin viiden vuoden kuluessa. Tasesijoitus tarkoittaa suoraan yhtiön omasta taseesta tehtyä sijoitusta, ja sellaisella haetaan tuottoa sekä arvonnoususta että kassavirrasta. Irtautumisista vapautuvat varat suunnataan uusiin kohteisiin, ja ne voisivat mahdollistaa myös lisäosuuskoron jakamisen.
Liikevaihto suli, mutta oikaistu tulos kääntyi voitolle
KPY:n luvut kertovat sijoitusyhtiölle ominaisesta epätasaisuudesta. Konsernin liikevaihto putosi vuoden 2024 noin 225 miljoonasta eurosta 167 miljoonaan euroon viime vuonna.
Tuloskunto kuitenkin koheni, kun katsoo kertaeristä puhdistettuja lukuja. Oikaistu liikevoitto nousi 2,5 miljoonasta 9,0 miljoonaan euroon, ja oikaistu katsauskauden tulos kääntyi 3,0 miljoonan euron tappiosta 7,6 miljoonan euron voitoksi.
Ero raportoidun ja oikaistun tuloksen välillä selittyy sillä, että vuonna 2024 KPY kirjasi raportoitua katsauskauden voittoa peräti 26,1 miljoonaa euroa, vaikka oikaistu tulos painui samaan aikaan pakkaselle. Kuilu paljastaa, kuinka voimakkaasti yritysjärjestelyjen kertaluonteiset myyntivoitot värittävät sijoitusyhtiön tulosta yksittäisinä vuosina.
Omaisuuden arvo kasvoi tasaisemmin. NAV nousi vuoden 2024 lopun 180 miljoonasta eurosta 246 miljoonaan euroon vuoden 2025 päättyessä. Osuutta kohti laskettuna NAV kipusi 8,1 eurosta 9,7 euroon.
Tase vahvistui samaa tahtia. Omavaraisuusaste parani 46,5 prosentista 54,4 prosenttiin ja nettovelkaantumisaste laski 58,5 prosentista 32,9 prosenttiin. Korollista nettovelkaa lyheni 75,6 miljoonasta 54,8 miljoonaan euroon.
Tuoreimmat luvut muistuttavat, ettei tuotto kerry suoraviivaisesti. Alkuvuonna 2026 KPY teki tappiollisen kvartaalin, sillä tammi–maaliskuun oikaistu katsauskauden tulos jäi 2,2 miljoonaa euroa pakkaselle. Osuuskorkoa yhtiö ehti maksaa vuodelta 2025 yhdeksän senttiä osuudelta, kun vuodelta 2024 sitä ei jaettu lainkaan.
Tavoitteena moninkertaistaa hallinnoitavat varat
KPY:n hallitus on linjannut listautumisen jälkeiselle ajalle selkeät tavoitteet. Päämääränä on moninkertaistaa hallinnoitavien varojen määrä vuoden 2030 loppuun mennessä ja kasvattaa osuuskohtaista nettovarallisuutta joka vuosi.
Voitonjaossa yhtiö lupaa jakaa osuuskorkona vähintään 20 prosenttia omistustensa tuottamasta nettotuotosta ja nostaa osuuden noin 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Onnistuneet irtautumiset voivat tuoda jaettavaa päälle.
Vahvuutensa KPY kiteyttää hajautukseen. Salkku painottuu listaamattomiin yhtiöihin ja vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin, ja kumppanuus Sentican kanssa avaa pääsyn laajaan sijoituskohdevirtaan sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin verkostoihin.
KPY ei vielä kerro annin kokoa, hinnoittelua, arvostustasoa eikä listautumisen tarkkaa ajankohtaa. Nämä paljastuvat vasta Finanssivalvonnan hyväksymästä esitteestä, jonka yhtiö julkaisee myöhemmin.
Tavanomaisesta poikkeaa myös listattavan instrumentin luonne. Markkinapaikalle ei olla viemässä osaketta vaan osuuskunnan osuuksia, mikä tekee järjestelystä Suomen markkinoilla verrattain harvinaisen.
