Vienti oli arvoltaan 7,4 miljardia euroa. Viennin volyymi nousi 6,9 prosenttia, ja vientihinnat nousivat 6,8 prosenttia vuoden 2025 maaliskuusta.
Tuonnin arvo kasvoi 7,4 prosenttia ja oli 7,1 miljardia euroa maaliskuussa. Tuontihinnat nousivat 2,0 prosenttia, ja tuonnin volyymi kasvoi 5,7 prosenttia vuoden 2025 maaliskuuhun verrattuna.
Tammi-maaliskuussa viennin yhteenlaskettu arvo nousi 5,4 prosenttia, ja viennin volyymi nousi 0,5 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi 6,3 prosenttia ja tuonnin volyymi 6,7 prosenttia edellisen vuoden maaliskuusta.
Kauppatase oli maaliskuussa 252 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tammi-maaliskuussa 2026 kauppataseen alijäämää oli kertynyt 904 miljoonaa euroa.
Viennin volyymi EU-maihin nousi maaliskuussa 6,0 prosenttia, ja EU:n ulkopuolisiin maihin 9,4 prosenttia. Tuonnin volyymi EU-maista nousi 5,8 prosenttia ja EU:n ulkopuolisista maista 5,6 prosenttia.
Maaliskuussa viennin arvo Saksaan kasvoi 8,8 prosenttia ja viennin arvo Ruotsiin 15,1 prosenttia. Vienti Kiinaan laski 7,4 prosenttia, mutta vienti Yhdysvaltoihin kasvoi 41,2 prosenttia.
Tammi-maaliskuussa viennin volyymi laski EU-maihin 0,4 prosenttia, mutta nousi ulkokaupan maihin 3,0 prosenttia. Tuonnin volyymi EU-maista nousi 4,0 prosenttia ja ulkokaupan maista 9,9 prosenttia maaliskuussa.
Tullin tuoteluokittainen tilasto paljastaa muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia maamme viennin 2026 ensimmäisen neljänneksen kehityksestä.
Teollisuustuotteiden viennin arvo kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 17,5 miljardia euroa, jossa oli kasvua vuoden takaiseen 4,2 prosenttia.
Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo ensimmäisellä neljänneksellä oli 3 032 miljoonaa euroa, ja laskua vuoden takaiseen kertyi 12,6 prosenttia. Sahatavarassa ja puutuotteissa ensimmäisen neljänneksen viennin arvo oli 801 miljoonaa euroa ja laskua vuoden takaiseen oli 4,6 prosenttia. Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden sekä paperimassan viennin arvo ensimmäisellä neljänneksellä oli 3 032 miljoonaa euroa, laskua vuoden takaiseen oli 15,1 prosenttia.
Kemian teollisuuden tuotteiden viennin arvo ensimmäisellä neljänneksellä oli 4 251 miljoonaa euroa, ja kasvua vuoden takaiseen kertyi 23,6 prosenttia. Koksin ja öljytuotteiden ensimmäisen neljänneksen viennin arvo oli 1 434 miljoonaa euroa ja kasvua vuoden takaiseen kertyi 22,1 prosenttia. Lääkeaineiden ja lääkkeiden viennin arvo oli ensimmäisellä neljänneksellä 904 miljoonaa euroa ja kasvua vuoden takaiseen oli 207,7 prosenttia.
Metallit ja metallituotteet -luokan viennin arvo ensimmäisellä neljänneksellä oli 3 120 miljoonaa euroa, ja kasvua vuoden takaiseen kertyi 8,8 prosenttia. Metallien vienti ensimmäisellä neljänneksellä oli 2 670 miljoonaa euroa ja kasvua edellisen vuoden vastaavaan jaksoon oli 8,6 prosenttia. Metallituotteiden (poislukien koneet ja laitteet) ensimmäisen neljänneksen vienti oli 450 miljoonaa euroa, ja kasvua vuoden takaiseen oli 10,0 prosenttia.
Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden luokan viennin arvo ensimmäisellä neljänneksellä oli 2 377 miljoonaa euroa, ja kasvua vuoden takaiseen kertyi 2,3 prosenttia. Koneet ja laitteet -luokan vienti ensimmäisellä neljänneksellä oli 2 640 miljoonaa euroa, ja kasvu vuoden takaiseen oli 5,1 prosenttia.
Suomen viennin lähes kolmen vuoden mittainen viennin arvon lasku kääntyi kesällä nousuun noin vuosi sitten. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viennin arvo kasvoi vuoden takaiseen 5,4 prosenttia.
Viennin kasvuvaihe on siis käynnissä, mutta ensimmäisellä neljänneksellä (+14,1 prosenttia) se oli suurelta osin öljytuotteiden viennin kasvun varassa. Maaliskuussa öljytuotteiden viennin arvo kasvoi vuoden takaiseen peräti (+63,4 prosenttia) pitänee valitettavasti antaa Yhdysvaltojen ja Israelin sekä Iranin sodasta päättäneille henkilöille.
Raakaöljyn Brent-hinta nousi maaliskuussa 57,6 prosenttia ja öljyjalosteiden hinnat nousivat vielä raakaöljyn hintaa enemmän, koska markkinoilla oli puutetta muun muassa dieselistä. Viennin arvon kasvua maaliskuussa nosti myös lääkeaineiden ja lääkkeiden viennin kasvu (+200,6 prosenttia).
Metsäteollisuuden viennin huippuvuosi oli 2022, mutta sen jälkeen sellun vientihinnat romahtivat puoleen ja ylikapasiteetin vuoksi merkittäviä hintojen korotuksia ei ole nähty.
Kiina suurimpana sellun ostajana on kontrolloinut sellun hintoja. Tuottajat yrittivät säilyttää 2023-2024 sellun hinnat paikallaan antamalla sellun listahinnoista peräti 50 prosentin alennuksia. Selluhinnat Kiinan satamissa ovat pysyneet vuoden ensimmäisellä neljänneksellä paikallaan.
Maamme suurimman tuoteryhmän (koneet ja laitteet) viennin arvo ensimmäisellä neljänneksellä kasvoi vain 0,4 prosenttia, ja maaliskuussa (+0,0 prosenttia) on myös yksi tärkeimpiä syitä koko viennin arvon vaisuun kehitykseen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Lue myös tämä: Energian hinnannousu kurittaa Suomen taloutta
