Yhdysvaltojen toukokuun CPI-inflaatioluvut toivat lisätodisteita hintojen nousun kiihtymisestä Lähi-idän sodan seurauksena, arvioi OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Kokonaisinflaatio kiihtyi toukokuussa reippaasti 4,2 prosenttiin eli korkeimmilleen huhtikuun 2023 jälkeen. Huhtikuussa inflaatio oli 3,8 prosenttia.
Rahapolitiikkalinjan kannalta keskeinen pohjainflaatio kohosi maltillisemmin 2,9 prosenttiin.
”Inflaatio ei välttämättä pahene, mutta se pysyy toistaiseksi hieman kuumana. Se ei ehkä viilene ennen ensi vuotta”, sanoi Oxford Economicsin johtava Yhdysvaltain-ekonomisti Nancy Van Houten uutistoimisto CNN:lle.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaikutti keskiviikkona suhtautuvan myönteisesti tietoihin, joiden mukaan inflaatio on kiihtynyt yli neljään prosenttiin.
Kun Trumpilta kysyttiin Yhdysvaltain hallinnon tilastoista, joiden mukaan kuluttajahinnat nousivat toukokuussa nopeinta tahtia kolmeen vuoteen, Trump vastasi: ”Rakastan inflaatiota.”
Tämän jälkeen presidentti kertoi hyväksyneensä suunnitelman öljytankkereiden kuljettamisesta salaa Hormuzinsalmen läpi, koska hän oli huolissaan kustannusten noususta ja kiihtyvästä inflaatiosta.
”Kun tämä on ohi, näette öljyn hinnan putoavan entiselle tasolleen. Hinta on tulossa alas. Se putoaa kuin kivi”, Trump sanoi laajemmasta sodasta.
Nostaako keskuspankki ohjauskorkoja?
Molemmat inflaatiomittarit kohosivat yhä selvemmin keskuspankki Fedin tavoitetason yläpuolelle, joten keskuspankki ei voi missään nimessä olla tyytyväinen nykyiseen hintakehitykseen.
Hintojen nousu nojasi edelleen erityisesti polttoainehintojen sekä palveluiden kallistumisen harteille. Palvelut toivat vuositason inflaatioon jopa 2,1 prosenttiyksikön kontribuution ja energiahinnat puolestaan 1,4 prosenttiyksikön kontribuution.
Muiden inflaation pääkategorioiden eli ruuan ja juoman (+0,4 prosenttiyksikköä) ja hyödykkeiden (+0,2 prosenttiyksikköä) vaikutukset kokonaisinflaatioon jäivät laimeiksi.
”Tuoreiden inflaatiolukujen keskeisin anti on se, että ne toivat lisäpaineita Fedin viestintälinjan muuttamista kohtaan. Fed viitotti edellisessä huhtikuun kokouksessa olevansa kallellaan lisäkoronlaskujen suuntaan, mutta työmarkkinoiden piristyessä ja inflaation laukatessa tavoitetason yläpuolella keskuspankilla ei ole mahdollisuuksia laskea korkoja”, toteaa Hännikäinen.
Keskustelu on ennemmin siirtynyt siihen, pitääkö rahapolitiikkaa kiristää loppuvuoden aikana ja samalla paineet keskuspankin korko-ohjauksen neutralisointia kohtaan ovat kasvaneet.
”Näkemyksemme mukaan Yhdysvaltojen inflaation tulee pysyttelemään jatkossakin 2 prosentin tavoitetason yläpuolella Lähi-idän kriisin koholla pitämien energiahintojen sekä tekoälyhuuman aiheuttamien pullonkaulojen seurauksena.”
Ekonomistien konsensus odottaa tämän vuoden inflaatioksi 3,5 prosenttia.
Uusi pääjohtaja kovan paikan edessä
”Näkemyksemme mukaan uusi pääjohtaja Kevin Warsh joutuu ensi viikon korkokokouksessa todelliseen tulikasteeseen. Hänen pitää onnistua yhdistämään keskuspankkiirien rakoilevat rivit ja huomioida edeltävän kokouksen jälkeen muuttunut talous- ja inflaatioympäristö korko-ohjauksessaan”, Hännikäinen kertoo.
OP Pohjola pitää todennäköisenä, että keskuspankki ei enää viestitä olevansa kallellaan koronlaskujen suuntaan, vaan retoriikassa nähdään käänne haukkamaisempaan suuntaan.
”Warsh ei pysty toimittamaan ainakaan lyhyellä aikavälillä Trumpin toivomia koronlaskuja, mikä uhkaa kiristää tuoreen pääjohtajan ja presidentin välejä.”
Hännikäinen kertoo OP Pohjolan odottavan edelleen Fedin tyytyvän tarkkailemaan talous- ja inflaatiotilannetta ja pitävän ohjauskorkonsa loppuvuoden vakaana 3,50-3,75 prosentin vaihteluvälissä, mutta riskit loppuvuoden koronnostosta ovat selvästi kasvaneet.
Korkomarkkinat hinnoittelevat tällä hetkellä täysimääräisesti yhtä 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa loppuvuodelle.
