Päätoimisista yksinyrittäjistä 34 prosenttia kertoo jäävänsä alle 2 000 euron bruttotuloihin kuukaudessa. Kun mukaan lasketaan osa-aikaisesti yrittävät, osuus kipuaa 40 prosenttiin. Luvut käyvät ilmi Suomen Yrittäjien tuoreesta Yksinyrittäjäbarometristä.
Toimialojen väliset erot ovat selvät. Pienituloisimpia ovat kaupan alan yrittäjät, parhaiten ansaitsevat teollisuudessa toimivat. Tulotason taustaa järjestön asiantuntija Marianne Ruusunhelmi avaa osin hinnoittelulla.
”Yksinyrittäjien tulotaso on usein matala. Moni ei pysty siirtämään osaamistaan, asiantuntijuuttaan ja siten työnsä arvoa hintoihinsa tai toimeksiantoja ei ole riittävästi. Samalla on hyvä muistaa, että yksinyrittäjät ovat hyvin moninainen ryhmä. Osa ansaitsee vähän, mutta mukana on myös yrittäjiä, joiden tulotaso on korkea”, Ruusunhelmi kertoo.
Tulonlähteitä on monella useampi kuin yksi.
”Moni myös tekee työtä sekä palkansaajana että yrittäjänä, jolloin toimeentulo tulee useasta lähteestä. Tämä kuvastaa laajempaa työelämän muutosta”, Ruusunhelmi täydentää.
Yksinyrittäjiä on Suomessa noin 230 000, ja määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta. Naisia heistä on 38 prosenttia ja miehiä 62 prosenttia.
Sairaana töissä, lomat lyhyet
Jaksaminen on monelle koetinkivi. 59 prosenttia vastaajista kertoo kokeneensa jaksamishaasteita, ja heistä 35 prosenttia ei ole hakenut tilanteeseen apua. Yksi viidestä on ollut sairaana töissä yli kymmenen päivää vuodessa.
Lomapäivät jakautuvat epätasaisesti. Vajaa viidennes, 19 prosenttia, pitää vuodessa enintään seitsemän vapaapäivää, kun 22 prosenttia ehtii lomailla yli 29 päivää.
”Kysely osoittaa, että yksinyrittäjien turvaverkko on monella ohut. Apua saadaan useimmiten läheisiltä, yrittäjäkollegoilta tai julkiselta sektorilta”, Ruusunhelmi toteaa.
Sairauslomalle jääminen on monelle taloudellinen umpikuja.
”Moni yksinyrittäjä kantaa arjessa vastuun yksin. Kun ei ole sijaista ja toimeentulo riippuu omasta tekemisestä, on korkea kynnys hidastaa tahtia tai jäädä sairauslomalle”, hän jatkaa.
Suurin huolenaihe on sairastuminen ja työkyky, jonka mainitsee 56 prosenttia. Toimeentulosta kantaa huolta 49 prosenttia, samoin yleisestä talous- ja maailmantilanteesta.
Kasvua haetaan varovasti
Kasvunälkä on maltillista. Voimakasta kasvua tavoittelee vain kahdeksan prosenttia, kun 40 prosenttia hakee maltillista kasvua. Halukkaimpia ovat kaupan ja palvelualan yrittäjät.
”Moni haluaa kehittää toimintaansa tilanteeseensa sopivalla tavalla ilman suuria riskejä. Kasvua haetaan erityisesti uusilla tuotteilla ja palveluilla sekä verkostoitumalla kumppaneiden kanssa”, Ruusunhelmi kertoo.
Yrittäjälle itselleen kasvu ei aina ole päämäärä.
”Yksinyrittäjälle on usein tärkeintä mahdollisuus tehdä työtä omilla ehdoilla ja toteuttaa omaa osaamistaan voimakkaan kasvun sijaan.”
Kasvua jarruttavat ennen kaikkea ajan puute ja toiminnan sitoutuminen yhteen ihmiseen. Kummankin mainitsee 41 prosenttia vastaajista. Työllistämisen korkeat kustannukset ovat keskeinen este noin 30 prosentille, ja ensimmäinen työntekijä jää monella palkkaamatta riskien pelossa.
”Yksinyrittäjillä ei ole työntekijöitä palkkalistoillaan, mutta he työllistävät muita verkostojensa kautta. Niiden, jotka haluavat palkata työntekijän, pitäisi pystyä tekemään se ilman kohtuuttomia riskejä. Siksi työllistämisen kynnystä pitää edelleen madaltaa”, Ruusunhelmi toteaa.
Barometri ei jää pelkäksi tilannekuvaksi. Tulosten rinnalle järjestö nostaa konkreettisia vaatimuksia, joiden kärjessä ovat arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korotus 30 000 euroon ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riskien keventäminen.
