Dodge Charger Daytona -kehitysauto kiertää nyt Pohjois-Amerikan teitä virtalähteenään akku, jollaista yksikään valmistaja ei ole aiemmin vienyt mantereella laboratoriosta liikenteeseen.
Autojätti Stellantis ja yhdysvaltalainen Factorial Energy aloittivat kiinteän olomuodon akun tietestit virallisesti, ja kyseessä on alueen ensimmäinen tällainen sähköautoon asennettu kenno. Aiheesta kertoo teknologiasivusto Electrek.
Pohja koeajoille luotiin viime huhtikuussa. Tuolloin yhtiöt varmistivat, että Factorialin 77 ampeeritunnin FEST-kennot ylsivät 375 wattitunnin energiatiheyteen kiloa kohti ja kestivät yli 600 lataussykliä. Lyhenne viittaa yhtiön omaan elektrolyyttiteknologiaan.
Nopeus on toinen myyntivaltti. Varaus nousee Factorialin mukaan 15 prosentista 90 prosenttiin 18 minuutissa, ja suorituskyky säilyy −30 ja 45 celsiusasteen välillä. Purkausteho yltää jopa neljään C:hen, mikä tarkoittaa, että kenno luovuttaa tehoa nelinkertaisesti kapasiteettiinsa nähden.
Siirtymä koeputkesta tielle ei sujunut itsestään. Stellantisin mukaan kennojen sovittaminen kehitysautoon edellytti molemmilta yhtiöiltä pitkälle vietyä insinöörityötä.
Kennot rakennettiin yhtiön STLA Large -alustalle, ja ohjausjärjestelmiä sekä akkupaketin rakennetta muokattiin turvallisuuden ja suorituskyvyn vuoksi. Factorialin toimitusjohtaja Siyu Huang kuvasi yhteistyötä koko ketjun kattavaksi, kennokemiasta pakettiarkkitehtuuriin asti.
Stellantisin asema kärjessä on sinänsä yllättävä.
Yhtiö tunnetaan jälkijunassa kulkemisesta sähköistymisessä, eikä se ole tuonut Yhdysvaltoihin ainuttakaan vakuuttavaa täyssähköistä mallia. Silti juuri se vie kiinteän olomuodon akun ensimmäisenä mantereen liikenteeseen.
Stellantisin osake on laskenut viidessä vuodessa yli 65 prosenttia, joten yhtiöllä on paineita parantaa kilpailukykyään sähköautomarkkinoilla.
Sijoittajalle Factorial avautui kunnolla vasta kesäkuun alussa. Yhtiö aloitti kaupankäynnin Nasdaq-pörssissä tunnuksella FAC sulauduttuaan Cartesian Growth Corp III -nimiseen kuoriyhtiöön, listautumista varten perustettuun yhtiöön. Järjestelyn kokonaisarvo on noin 1,3 miljardia dollaria, mutta Factorialin käyttöön jää siitä vain noin 110 miljoonaa dollaria.
Riskiä tasaa se, ettei yhtiö nojaa yhteen asiakkaaseen. Kiinteän olomuodon akkuja kehitetään myös Mercedes-Benzin, Hyundain ja Kian kanssa.
Viime syyskuussa muokattu Mercedes-Benzin EQS ajoi yhdellä latauksella yli 1 200 kilometriä Factorialin kennoilla, ja autonvalmistajan teknologiajohtaja Markus Schäfer luonnehti teknologiaa pelinmuuttajaksi.
Factorial on luvannut kennojensa pidentävän toimintamatkaa puolella ja yltävän yli 960 kilometriin yhdellä latauksella.
Iso raha uskoo teknologiaan
Pääomaa kiinteän olomuodon akkuihin on jo asemoitunut roppakaupalla. Toyota on investoinut niihin yli 15 miljardia dollaria ja tähtää tuotantoautoihin vuosina 2027–2028. Samsung SDI pyörittää maailman suurinta pilottituotantolinjaa ja tavoittelee massatuotantoa vuonna 2027.
Factorial puolestaan kaavailee kennoilleen käyttöä robotiikassa, ilmailussa ja puolustusteollisuudessa, mikä venyttäisi markkinan autojen ulkopuolelle.
Reitti pörssiin kertoo sekin jotain. SPAC-järjestely vie yhtiön markkinalle nopeammin ja kevyemmällä seulalla kuin perinteinen listautumisanti, mikä on aiemmin nostanut pintaan myös keskeneräisiä teknologialupauksia. Factorialin tapauksessa todennettu energiatiheys ja autonvalmistajien sitoutuminen antavat lupaukselle katetta.
Tieltä saatu näyttö ei silti poista kysymystä rahasta. Noin 110 miljoonaa dollaria on vaatimaton summa, kun sitä vertaa akkutuotannon skaalaamisen pääomatarpeeseen.
Koeajo todistaa teknologian toimivaksi, mutta matka kehitysautosta kannattavaan massatuotantoon nielee pääomaa, jota tämä erä ei yksin kata.
Juuri tästä erottuu kestävä veto kuplasta. Riippumaton mittausdata, ulkopuoliset välietapit ja nimekkäät kumppanit ovat sijoittajalle eri asia kuin yhtiön itse julistamat ennätyslukemat.
Donut Lab näytti lupauksen kääntöpuolen
Saman kiinteän olomuodon akkuteknologian ympärillä on nähty toinenkin tarina, jonka lasku lankesi tavallisille piensijoittajille.
Suomalainen Donut Lab eriytettiin sähkömoottoripyöriä valmistavasta Verge Motorcyclesista vuonna 2024 ja nousi otsikoihin tammikuussa Las Vegasin CES-messuilla. Siellä se esitteli akun, jonka kerrottiin latautuvan noin viidessä minuutissa, kestävän 100 000 lataussykliä ja yltävän 400 wattitunnin energiatiheyteen kilolta.
Lukema olisi kaksinkertainen nykyisiin litiumioniakkuihin nähden. Kiinalaisen akkuvalmistaja Svoltin toimitusjohtaja Yang Hongxin piti lukuja keskenään ristiriitaisina ja leimasi akun huijaukseksi jo messujen jälkimainingeissa.
Asiantuntijat veivät lupaukselta pohjan. Akkuteknologiaan perehtynyt Ziroth kävi väitteet läpi yli 20 riippumattoman arvioijan kanssa, ja kaikki päätyivät samaan tulokseen, jonka mukaan kyse on tavallisesta litiumioniakusta. VTT:n mittausdatan mukaan kenno asettuu 50 prosentin varaustasolla 3,7–3,8 voltin jännitteeseen, mikä on tyypillistä korkeanikkelisille litiumioniakuille.
Teknologian alkuperä paljastui yhtä kirjavaksi. Akku jäljittyy saksalaiseen CT Coatings -yhtiöön, jonka patenttisalkusta löytyy silkkipainettuja pihalaattoja, ruokalistakansioita ja varoituskolmioita.
Valmistajaksi kaavailtu Nordic Nano ei ole tehnyt yhtäkään kennoa, ja teknisen ennakkotarkastuksen Donut Lab teki itse riippumattoman arvioijan sijaan.
Donut Labin toimitusjohtaja Marko Lehtimäki torjuu syytökset ja pitää havaintoja samana spekulaationa, jota akusta on käyty läpi pitkin kevättä.
Alkuvuonna yhtiö käynnisti I Donut Believe -kampanjan, jonka oli määrä vaientaa epäilijät VTT:llä teetetyillä testeillä. Viisi testiä ei kuitenkaan tarttunut kumpaankaan ydinväitteeseen, energiatiheyteen tai syklikestoon.
Huhtikuussa tapaus siirtyi viranomaisille. Nordic Nanon entinen kaupallinen johtaja Lauri Peltola teki rikosilmoituksen ja saattoi asian myös Finanssivalvonnan ja oikeuskanslerin arvioitavaksi.
