Euroopan keskuspankin pääekonomisti Philip Lane arvioi torstaina, että euroalueen neutraali korkotaso voi yltää jopa 2,5 prosenttiin. Käytännössä se tarkoittaisi, ettei yksi mahdollinen lisänosto vielä jarruttaisi talouskasvua.
Lausunnot ovat merkittäviä, sillä EKP nosti ohjauskorkoa 11. kesäkuuta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2023. Talletuskorko nousi 2,25 prosenttiin 17. kesäkuuta alkaen.
Neutraalilla korolla tarkoitetaan tasoa, joka ei kiihdytä eikä hidasta talouden toimeliaisuutta. Lanen mukaan tämän vaihteluvälin yläraja on kohonnut aiemmasta 2,25 prosentista nykyiseen 2,5 prosenttiin, mikä perustuu pitkälti joukkolainamarkkinoiden hinnoitteluun.
Puhuessaan Deutsche Bankin järjestämässä tilaisuudessa Lontoon pohjoispuolella Lane kuvasi viime viikon päätöstä lähtökohdaltaan neutraaliksi. Hänen mukaansa korkojen kiristäminen ei siis vielä ole alkanut hillitä kasvua.
Arvio merkitsee selvää muutosta. Vielä alkuvuonna 2025 EKP:n omat ekonomistit asettivat neutraalin koron haarukan 1,75 ja 2,25 prosentin välille.
Hintasokki ei ole vielä ohi
Lane luonnehti talousnäkymää vakaaksi, mutta muistutti, ettei Lähi-idän energiatoimitusten häiriöistä kummunnut hintapaine ole vielä väistynyt, vaikka varsinaiset taistelut olisivatkin laantuneet.
Hänen mukaansa öljyn hinnan lasku ei riitä kääntämään kokonaiskuvaa. Ruoan sekä tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat nousemassa, mikä pitää inflaatiodynamiikan pidemmän aikaa tavoitetason yläpuolella.
EKP:n tuoreissa ennusteissa kokonaisinflaation odotetaan olevan keskimäärin 3,0 prosenttia tänä vuonna, 2,3 prosenttia vuonna 2027 ja 2,0 prosenttia vuonna 2028. Pohjainflaation arvioidaan asettuvan 2,5 prosenttiin sekä tänä että ensi vuonna.
Verratessaan tilannetta Venäjän hyökkäyssotaa seuranneeseen energiakriisiin Lane kutsui nykyistä häiriötä keskisuureksi. Hänen mukaansa myös sen sitkeys on keskitasoa. Vuoden 2022 sokki oli mittaluokaltaan suurempi.
EKP kulkee omaa polkuaan
Hän myönsi, että keskuspankkien välillä on heijastusvaikutuksia, jotka EKP ottaa huomioon. Lane painotti kuitenkin, että vaikutukset kulkevat molempiin suuntiin.
Markkinat ja analyytikot odottavat yhä yhtä lisänostoa tämän vuoden aikana. Kaikki eivät kuitenkaan jaa innostusta, sillä kasvu 21 maan euroalueella on jo ennestään vaisua, ja korkojen kiristäminen voi tuottaa tarpeetonta talouskipua.
Keskustelu EKP:n sisällä näyttääkin siirtyvän energiahinnoista kohti palveluinflaatiota ja palkkakehitystä. Belgian keskuspankin pääjohtaja Pierre Wunsch on viestinyt, että hän voisi odottaa syyskuuhun vain, jos saapuva data jää epäselväksi. Muussa tapauksessa hän kannattaisi toista koronnostoa.
Wunsch valmis toimimaan jo heinäkuussa
Wunsch, jota pidetään usein korkohaukkana, kertoi Reutersille olevansa valmis nostamaan korkoja jo ensi kuussa, jos inflaatio leviää energiasektorin ulkopuolelle. Häntä huoletti erityisesti palveluinflaation kiihtyminen 3,5 prosenttiin toukokuussa, kun se huhtikuussa oli 3,0 prosenttia.
Jos vastaavaa kehitystä nähdään lisää, Wunsch olisi valmis nostamaan korkoja vielä 25 korkopisteellä varmuuden vuoksi. Hänen mukaansa korkoja voi laskea myöhemmin, jos hintapaineet kääntyvät toiseen suuntaan.
Heinäkuun ja syyskuun välinen valinta riippuu datasta. Wunsch kannattaisi odottamista syyskuuhun vain, jos saapuvat luvut jäävät tulkinnanvaraisiksi.
Viime viikon koronnosto oli EKP:n neuvostossa yksimielinen. Wunsch myönsi silti, että Iranin-sovun ja jo maltillistuneen palkkakehityksen valossa keskuspankki olisi voinut myös sivuuttaa energiavetoisen hintapiikin. Hän oli jopa varoittanut kollegoitaan öljyn ylitarjonnan riskistä vuoden sisällä, mikä voisi painaa raakaöljyn sotaa edeltäneiden hintojen alapuolelle.
Päätöstä Wunsch ei silti pidä virheenä. Hänen mukaansa korkoja nostettiin 25 korkopistettä inflaation kiihtyessä, jolloin reaalikorot itse asiassa laskivat hieman, ja pankki voi tarvittaessa keventää linjaa myöhemmin.
Wunsch peräänkuuluttaisi myös ehdollista ennakoivaa viestintää pelkän kokouskohtaisen harkinnan sijaan, joka hänen mukaansa menettää jossakin vaiheessa merkityksensä. Hän olisi ollut valmis toteamaan esimerkiksi, että lisätoimia tarvitaan todennäköisesti, ellei konflikti pian pääty. Nyt se näyttää olevan päättymässä.
