Kumppaniblogit

Vierasblogi: Suomi nousuun

Olemmeko jäämässä muitten jalkoihin?

Vaikka Suomi on eräs parhaita maita valtiontalouden hoidon perusteella arvioituna, niin emme silti pärjää kansainvälisessä tehokkuus- ja verokilpailussa. Kovin vastus on eteläinen naapuri Viro, jossa on yritysvero on nolla, mikäli tulos jää yritykseen ja vasta osinkoja nostettaessa veroa maksetaan 21 %. Meillä taas yritysvero on 24,5 %, kun ruotsalaiset yritykset maksavat vain 22 %:n veroa. Verokantojen ero Ruotsiin on noin 10 % tai enemmän. Tilanne jatkuessaan pitempään olisi haitaksi taloudelle ja työllisyydelle.

Verojen tarkistuksen ohella yritykset tarvitsevat myös työn tuottavuuden tehostamistoimia. Erityisesti työllistävät pienet yritykset pärjäävät vain hyvällä työntuottavuudella. Sitä pitäisi työmarkkinaosapuolten ja valtion toimin edistää purkamalla tuottavuuden kasvun esteitä. Sen sijaan tukien muodossa yrityksille annettu raha on tehotonta ja kallista. Jakaminenkin vaatii oman byrokratiansa. Sama tuki suoraan verotuksen kautta olisi yksinkertaisempaa eikä vaatisi tolkutonta paperisotaa. Tukijärjestelmän purkaminen toisi valtiolle heti säästöjä satoja miljoonia. Veronalennuksina tuo summa kohdistuisi yrityksiin tukia tasapuolisemmin.

Suomalaisia yrityksiä menossa täyttä häkää Viroon

Vuonna 2010 Virossa toimi noin 2100 suomalaisyritystä tilinpäätöstietojen mukaan. Seuraavan vuonna aktiivisten suomalaisyritysten määrä nousi Viron lähetystön tietojen mukaan jo 3500:een. Tämän arvion perusteella kasvu oli peräti noin 1100 yritystä eli yli 52 % vuodessa. Tällainen kehitys, jossa oma vene vuotaa, ei näytä hyvältä ja osuu pahiten omaan nilkkaan.

Suomessa vuoden 2012 aikana rekisteröityjen uusien yritysten määrä väheni lähes 30 prosentilla. Lisäksi osa vanhoista lopetti toimintansa. Eniten lopettaneita oli Uudellamaalla. Pari vuotta jatkunut huolestuttava kehitys kielii Viron vetovoimasta.

Mitä valtion pitäisi tehdä?

Tehokkain keino olisi nyt yritysveron poistaminen kokonaan uusilta yrityksiltä ainakin 5 vuodeksi. Näin saataisiin lisää uusia pienyrityksiä.  Aloittavan pienyrityksen verotulon merkitys valtiolle ja kunnille on vähäinen, mutta se kannustaa juuri niitä, jotka luovat uusia työpaikkoja. Näin saataisiin ainakin ”Viron reitti” osittain tukittua. Jos yrittäjä menestyy, niin se ei ole keneltäkään pois, vaan kasvattaa yhteistä kakkua.

Myös vanhoja yrityksiä kannattaisi tukea veronkevennyksillä, kun ne työllistävät uusia ihmisiä. Esimerkiksi jos toimiva yritys lisää työpaikkoja yli 20 prosentilla, niin verotusta voitaisiin laskea esimerkiksi puoleen muutaman vuoden ajaksi.

Kaikkein tärkeitä olisi nyt yhtiöveron alentaminen Ruotsin tasolle ensi tilassa. Asia voidaan hoitaa niin, että kaikki valtion jakamat yritystuet puretaan ja siirretään suoraan verotuksen alentamiseen. Tämä olisi myös yrityksille positiivinen viesti, joka pitäisi yrittäjät paremmin kotimaassa.

Mitä yritysten pitäisi tehdä?

Yritysten pitäisi kehittää tuotteitaan niin, että ne olisivat kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla, eikä tyytyä pelkästään kotimaan markkinoihin. Nuorten työllistäminen esimerkiksi oppisopimuksella on panostus tulevaisuuteen, johon yritysten pitäisi tarttua hanakasti. Viroon pakenemisesta olisi tehtävä loppu, koska se ei pitemmällä tähtäimellä se ei ole kestävää kehitystä, vaikka lyhyen tähtäimen hyödyt houkuttavatkin. Viron kustannustaso on nousussa ja tulee lähestymään suomalaista, jolloin työn tuotavuus nousee avainasemaan. Suomalainen työvoiman kilpailuvalttina on ollut hyvä työmoraali, jonka varaan tulevaisuutta voi rakentaa turvallisesti.

Työttömät töihin – Nuorissamme on tulevaisuus

Nuorisotakuu on hyvä avaus, jos vain nuoret tarttuvat siihen tosissaan. Työssä on kuitenkin oltava tekemisen meininki, sillä pelkkä oleskelu ei lisää tuottavuutta, vaikka nuori saisi nauttia takuupalkan luomaa näennäisturvaa. Asenteet työtä ja työn tekemistä kohtaan ovat nuorten keskuudessa rapautumassa. Tästä kertovat mm. kommentit ”paskaduuneista”, joihin ei haluta tarttua. Työn tarjonta perustuu yksinkertaisesti siihen tosiasiaan, että sen tuottama lisäarvo on aiheutuvia kustannuksia suurempi. Nuorten tasapainoinen elämä rakentuu koulun jälkeen työn, ihmissuhteiden, perheen ja harrastusten keskinäisen harmonian varaan. Ilman työtä tämä rakennelma ei toimi, vaikka muillakin asioilla on tärkeä merkitys. Nyt kun työelämästä poistuu joka päivä enemmän kuin uutta työvoimaa on tarjolla, ei nuorten syrjäytymisen ole kerta kaikkiaan varaa.

Tietoa kirjoittajasta:

Tapio Haavisto on Suomen Sijoittajaopastus Oy:n toimitusjohtaja ja kokenut sijoittaja. Yritys on neuvonut ja kouluttanut yksityissijoittajia noin 12 vuotta. Haavisto on suorittanut kaksi sijoitusalan ammattitutkintoa eli sijoituspalvelututkinnon sekä sijoitusneuvojan erikoistutkinnon.

www.siop.fi

1 kommentti

1 kommentti

  1. Gordon G.

    2.3.2013 at 08:52

    Yritysten tulosten verotuksen alentaminen (tai poistaminen määräajaksi) on toki kannatettava ajatus. Lypsävää lehmää ei pidä rangaista. Mutta samalla kuitenkin tulisi yritystukien viidakkoa yksinkertaistaa ja tukia vähentää ylipäätänsä.

    Yritystuet vain vääristävät resurssien käyttöä – talouden resurssit eivät kohdennu sinne missä ne ovat tuottavimpia luonnostaan. Yritysverojen alennuksella ei tietenkään ole tätä vääristävää vaikutusta.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 0400-132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös