Suomen taloudesta on jo usean vuoden ajan puuttunut yksi keskeinen terveen kansantalouden merkki; talouskasvua ei ole.
Suomen talouskasvu on viime vuosina ollut merkittävästi heikompaa kuin aiemmin. Erityisesti 2010-luvulla bruttokansantuote kasvoi keskimäärin vain 1,2 prosenttia vuodessa, mikä oli selvästi hitaampaa kuin monilla muilla EU-mailla. Hidastunut kasvu jatkui myös 2020-luvulle, jolloin talous on kokenut useita haasteita, kuten inflaation kiihtymisen, korkojen nousun ja kansainvälisen epävarmuuden.
Viime vuosina talouskasvu on ollut vieläkin vaisumpaa. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Suomalaisen talouden kasvu on viimeiset 17 vuotta ollut hyvin vaisua. Vertailuna aiempiin vuosikymmeniin, kuten 1990-lukuun ja 2000-luvun alkuun, talouskasvu oli huomattavasti nopeampaa. Nyt kasvu on jäänyt pitkälti kotimaisen kysynnän varaan, ja kansainvälisessä vertailussa Suomen kehitys on ollut heikompaa kuin useimmilla muilla Euroopan mailla.
Suomen talouskasvun hidastuminen 2010-luvulla alkoi jo vuosikymmenen alussa, mutta varsinaisesti finanssikriisin jälkipyykki ja erityisesti Nokian matkapuhelinteollisuuden ja sähkötekniikan kulta-aikojen päättyminen vaikuttivat siihen, että kasvu jäi heikoksi koko 2010-luvulta lähtien.
Talouskasvun vaimeneminen tuli selkeästi esiin vuoden 2008 jälkeen, kun kansantalouden kasvu perustui aiemmin voimakkaasti vientiin ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden menestykseen. 2010-luvulla kasvua ylläpiti lähinnä kotimainen kysyntä, kun taas nettovienti heikkeni ja alan menestys loppui.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) kertoo tiedotteessaan, että Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky vahvistui viime vuonna ja pysyy suhteellisen vakaana jatkossakin. Ennusteen mukaan kustannuskilpailukyky vahvistuu edelleen tänä vuonna prosentin, ja heikkenee ensi vuonna puolisen prosenttia.
Kuitenkin jos laskelmaan lisätään vaihtosuhdekorjaus, joka ottaa huomioon vienti- ja tuontihintojen kehityksen, molemmat luvut ovatkin melkein yhden prosenttiyksikön heikompia.
Vaihtosuhde kuvaa maan vientihintojen suhdetta sen tuontihintoihin. Toisin sanoen vaihtosuhde mittaa, kuinka paljon maa saa ulkomailta tuontitavaroita ja -palveluita vastineeksi viennistään.
Kun vaihtosuhde paranee, maa saa samasta vientitavaroiden ja -palveluiden määrästä vastineeksi enemmän tuontia kuin aiemmin. Tämä on yleensä edullista kansantaloudelle, koska vienti tuottaa enemmän ostovoimaa ulkomaisiin hyödykkeisiin ja palveluihin.
Vastaavasti vaihtosuhteen heikkeneminen kertoo siitä, että maan vientihinnat suhteessa tuontihintoihin ovat laskeneet, eli maa joutuu viemään yhä enemmän tavaroita ja palveluita saadakseen saman määrän tuontia kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa käytännössä ostovoiman heikkenemistä, koska vientituloilla saa vähemmän tuontihyödykkeitä.
Etlan ennusteryhmän tutkija, VTL Ville Kaitila kertoo, että Suomen tuottavuuskehitys on ennustevuosina samassa tahdissa kuin kilpailijamaissa ja kilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen korkea.
Tilannekuva muuttuu kuitenkin Kaitilan mukaan paljon heikommaksi, jos laskelmassa huomioidaan vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys.
”Kun Nokia aikoinaan valmisti matkapuhelimia, Suomen vaihtosuhde heikkeni trendinomaisesti, mutta tällöin tuottavuuskehitys oli suhteellisen vahvaa. Nyt Suomessa on heikko tuottavuuskehitys ja lisäksi muihin maihin verrattuna heikompi vaihtosuhdekehitys. Tämä yhdistelmä on huolestuttava”, Kaitila toteaa.
Vaihtosuhteen kehitykseen pitääkin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, varoittaa Kaitila. Jos vaihtosuhde heikkenee, on kehityksellä myös aineellista elintasoa haastava vaikutus.
”Suomen vaihtosuhdekehitys kääntyi viime vuonna selvästi 2010-luvun tasoa huonommaksi muihin maihin verrattuna. Ennusteiden mukaan aleneva suhteellinen kehitys vain jatkuu. Vaihtosuhteen kehitys on molempina ennustevuosina melkein yhden prosenttiyksikön heikompaa kuin kilpailijamaiden ryhmässä.”
Vaihtosuhteen heikkeneminen on myös kustannus välituotteita hankkiville yrityksille, Kaitila muistuttaa. Ongelma on pitkälti rakenteellinen.
Lue myös tämä: Suomen talous mörnii yhä nollakasvussa – ekonomisti: ”Ei ollut häävi lukema”
