Rahastosijoitustyyleistä puhuttaessa jakolinjaksi näyttää muodostuvan sijoitustyylin aktiivisuus – rahastosijoittaminen jaetaan aktiiviseen tai passiiviseen sijoittamiseen.
Aktiivisella sijoittamisella tarkoitetaan sijoitustyyliä, jossa sijoituskohteita analysoimalla haetaan optimaalisia sijoituskohteita, esimerkiksi osakkeita. Aktiivinen sijoittaminen voi tapahtua joko suoraan vaikkapa osakkeisiin sijoittamalla tai perinteisen sijoitusrahaston kautta, jolloin rahastoyhtiön sijoitusammattilaiset tekevät analyysit ja sijoituskohteiden valinnat sijoittajan puolesta.
Passiivinen sijoittaminen eli indeksisijoittaminen tarkoittaa sijoitustyyliä jossa sijoitetaan esimerkiksi indeksirahastoihin tai pörssinoteerattuihin indeksiosuusrahastoihin eli ETF:iin. Nämä rahastot eivät analysoimalla etsi optimaalisia sijoituskohteita, vaan pyrkivät seuraamaan kohdeindeksiä jollakin yksinkertaisella mekaanisella menetelmällä (esim. rahasto sijoittaa jonkin osakemarkkinan osakkeisiin niiden markkina-arvon mukaisilla painoilla).
Taaleritehtaan salkunhoitajan Samu Langin mielestä passiivista sijoittamista ei kuitenkaan ole olemassakaan.
“Kaikki sijoittaminen on aktiivista. Kaikkiin sijoituspäätöksiin sisältyy vahva näkemys, haluttiin tai ei”, Samu Lang kirjoittaa Taaleritehtaan blogissa. Indeksirahastoihin tai ETF:iin sijoittaminenkin edellyttää sijoittajalta näkemystä esimerkiksi siitä, mille markkinoille tai mihin omaisuuslajeihin sijoitetaan.
Itse asiassa sijoitusvarojen jako eri omaisuuslajeihin on suurin pitkän aikavälin tuottoja selittävä tekijä. Tulevien tuottojen kannalta on luultavasti tärkeämpää, kuinka paljon sijoitussalkun varoista on kohdennettu osakkeisiin, käteiseen ja korkorahastoihin, kuin se, millaisista osakkeista salkku muodostuu.
Jos siis sijoittaja laittaa varojaan vaikkapa kehittyvien markkinoiden osakeindeksirahastoon, on sijoittaja tällöin ottanut jo kaksi selkeää näkemystä: varoja kannattaa kohdentaa osakkeisiin muiden omaisuuslajien sijaan ja lisäksi kehittyville markkinoille kehittyneiden markkinoiden sijaan. Eri osakemarkkinoiden tuottoerojen vertailu osoittaa, että osakemarkkinan valinnalla on todellakin väliä. Esimerkiksi Kiinan osakemarkkinat ovat hävinneet hämmästyttävän reippaasti viime vuosina esimerkiksi USA:n osakemarkkinoille.
Indeksisijoittaminenkin siis edellyttää sijoittajalta analyysiä ja näkemyksen luomista.
Lang tuo esille myös indeksisijoittamiseen sisäänrakennetun ominaisuuden, joka johtaa tavallaan automaattisesti – ja tietoisesti tai tiedostamattomasti – tietyn tyyppisen sijoitusstrategian valintaan.
Jos sijoittaja laittaa vorojaan esimerkiksi osakeindeksirahastoon tai osake-ETF.ään, tulee hän väistämättä noudattamaan momentum-sijoitusstrategiaa. Momentum-strategia perustuu ajatukseen, että historiassa parhaiten menestyneet yhtiöt tuottavat parhaiten myös jatkossa. Koska indeksissä yksittäisten yhtiöiden painot määräytyvät niiden markkina-arvojen perusteella, kohdentuvat sijoittajan varat indeksiin sijoittaessa eniten yhtiöihin joiden markkina-arvot ovat korkeita tai nousseet eniten viimeisten vuosien aikana.
