Kreikka puhuttaa jälleen. Maa tarvitsee luultavasti vielä uuden tukipaketin, ja Saksan liittokansleri Angela Merkel on vaalien alla ottanut kriittisemmän kannan Kreikkaa kohtaan.
Angela Merkel on aloittanut poliittisen kampanjansa. Uutistoimisto CNN:n mukaan Merkel kritisoi edellistä sosiaalidemokraattista liittokansleria, Gerhard Schroederia siitä, että tämä oli aikanaan tukenut Kreikan liittymistä eurojärjestelmään. Kreikalta ei myöskään vaadittu tarpeeksi tiukkaa budjettikuria.
Aiemmasta poikkeava Kreikka-kanta selittyy vaalitaktiikalla. Merkelin poliittiset vastustajat ovat hyökänneet Merkeliä vastaan juuri Kreikan tilanteen hoidolla. Liiittokansleri yrittää siirtää vastuuta ongelmista edellisen liittokanslerin vastuulle.
Uusi tukipaketti mahdollinen
Kreikan liityttyä euroon vuonna 2011, maan julkinen kulutus ja valtion velanotto kasvoivat. Tämä teki Kreikasta kykenemättömän hoitamaan velvoitteitaan sen jälkeen, kun globaali finanssikriisi puhkesi vuonna 2009.
Kreikka on pidetty tekohengittämällä eurossa kahdella Euroopan Unionin myöntämällä tukipaketilla.
Eikä Kreikan tukeminen välttämättä jää tähän.
EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi, että on ennenaikaista sanoa, kuinka paljon rahaa Kreikka tarvitsee kuroakseen rahoitusvajeensa umpeen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n mukaan Kreikka tarvitsee lisää tukea noin 10 miljardia euroa vajeensa kattamiseen.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on hieman aiemmin kuitenkin jo myöntänyt, että Kreikka tarvitsee uuden tukiohjelman.
ETLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä arvioi Ylen aamu-TV:ssä, että Kreikan lainaehtojen helpottaminen on poliittisesti helpompi päätös kuin uuden lainapaketin myöntäminen. Siksi lainaehtojen helpottaminen on todennäköisempi vaihtoehto.
Vihriälä uskoo joka tapauksessa, että Kreikan lainaehtojen helpottaminen tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin.
Auttavatko tukipaketit?
Tukipaketit eivät ole saaneet Kreikan valtiontaloutta terveen kehityksen tielle. Taloussanomien Jan Hurri kertoo, että Kreikan valtiolla oli velkaa tämän vuoden kesäkuun lopussa noin 320 miljardia euroa ja finanssikriisin alkaessa 2009 lopussa noin 300 miljardia euroa. ”
“Velkamäärä on kasvanut, vaikka Kreikka on tällä välin toteuttanut taloushistorian mittavimman velkasaneerauksen”, Hurri kirjoittaa.
Nykyisellä talouskunnolla Kreikka ei saa velkaongelmaansa ratkaistua. Hurrin mukaan analyysiyhtiö Capital Economics on laskenut, että Kreikan pitäisi kyetä 20 vuoden ajan peräti viiden prosentin vuotuiseen talouden kasvuvauhtiin jotta velkaisuusaste painuisi siedettävään 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
