Tekninen analyysi tuottaa esimerkiksi seuraavia tietoja:
- osakkeiden trendit eri aikajaksoilla (Simple moving average)
- osakkeiden ylimyynti- ja yliostotilanteet (Relative Strength Index)
- osakkeiden raja-arvot ( Bollinder bands)
- osakkeiden volyymitietoa (Volyme)
- osakkeiden hinta- ja volyymitietoa ( MACD-analyysi)
- osakkeiden hinta- ja volyymitietoa ( Oskillaattorit, Momentum-indikaattorit , yms.)
Esitetty luettelo kuvaa vain keskeisiä teknisen analyysin työvälineitä, joita tavallinen sijoittaja oppii helposti käyttämään. Ammattilaiset laskevat osakkeiden hinnoille lisäksi erilaisia tuki- ja vastustasoja, joita sitten arvioidaan sijoittamista koskevissa suosituksissa.
Mitä hyötyä on historiasta tulevaisuutta arvioitaessa?
Kaikki tieto menneestä sijoituksen menestyksestä on aina osa tulevaisuutta, vaikka paraskaan tieto ei kerro tulevaisuudesta kovinkaan paljoa. Jokainen itseään kunnioittava sijoittaja on perehtynyt tekniseen analyysiin yhtenä sijoittajan työkaluna. Kuitenkin monet ammattilaiset myöntävät, että kyseessä on osaltaan kyseenalainen työkalu tavallisen sijoittajan kannalta ajatellen. Suurin kritiikki voidaankin kohdistaa siihen, että teknisen analyysin työkaluilla ei ole suurta ennustearvoa, vaan kyseessä on suureksi osaksi ennalta arvaamattomien osakemarkkinoiden seurantatyökalu.
Mitä hyötyä tekninen analyysi tuottaa?
Teknisestä analyysistä on hyötyä siten, että on hyvä tarkastella sijoittajien enemmistön mieltymyksiä ja käyttäytymistä. Voi yksityiskohtaisesti tarkastella sekä globaalien markkinoiden trendejä, että myös vertailla valitun sijoituskohteen menestystä tai käyttäytymistä haluttuihin yleisempiin indekseihin tai tunnetuimpiin vertailukohteisiin. Koska sijoittajat ovat itsekin osa yhteisöään, on suuri merkitys tiedoilla, jotka kuvastavat koko yhteisön käyttäytymistä ja kaupankäyntiä.
Moni valistunut sijoittaja tutkii pitkän ajan trendejä ja yrittää siten arvioida tulevia näkymiä. Teknisen analyysin trendit, raja-arvot sekä liukuvat keskiarvot kertovat havainnollisesti halutun kaupallisen sijoitustuotteen markkinakäyttäytymisestä joko pitemmällä tai lyhyemmällä tähtäimellä. Kun tähän tietoon lisätään kaupankäynnin volyymit yhdistettynä hintatietoihin, voidaan arvioida nykytilannetta ja uusimpia tietoja menneen valossa.
Hyvä markkinamenestys ei ole välttämättä tae tulevaisuudesta, mutta toisaalta huono menestys ei välttämättä hetkessä muutu hyväksi. Harvoinpa pitemmät trendit kääntyvät päinvastaisiksi ilman erityisiä syitä, sillä talouden myllyt jauhavat yleensä aika hitaasti.
Teknisen analyysin kritiikkiä
Teknisen analyysin kritiikkiä voidaan lyhyesti tiivistää näin: voidaanko sijoituskohteen markkinamenestyksestä tehdä hyödyllisiä johtopäätöksiä tulevaisuuteen tähdäten, vai onko kyseessä nollasummapeli, jossa käänteet ”syövät toisensa” ja tulevaisuuden arviointi on käytännössä lähes turhaa työtä?
Vastaus edellä olevaan kysymykseen on usein positiivinen, sillä sijoituskohteen ylihyvä markkinamenestys saattaa kääntyä helposti itseään vastaan. Kun kohteen hinta nousee suosion mukana liian nopeasti, seuraavat korjausliikkeet syövät nopeasti saavutetut edut. Näin käytännössä onkin, ellei joku globaali isompi trendi yksinkertaisesti vedä koko markkinaa nousuun tai laskuun. Loputonta nousua ei nimittäin ole, vaan markkina korjaa itseään ja näistä korjausliikkeistä tekninen analyysi antaa jatkuvasti arvokasta tietoa.
Kun sijoituskohteen hinta on noussut yliostojen takia kohtuuttomuuksiin alkaa hinta vajeta, kunnes on saavutettu ylimyyntitilanne ja markkina alkaa taas korjata ylöspäin liiallista aiempaa korjausliikettään. Teknisestä analyysistä on siis selvää hyötyä lähinnä lyhyen aikavälin kaupankäynnissä esimerkiksi treidausta harrastaville sijoittajille.
Teknisen analyysin merkitys tavanomaisille osakesäästäjille
Osta- ja pidä sijoittajat eivät teknistä analyysiä tarvitse, koska toimivat pitemmällä tähtäimellä. Myöskään osakevalinnassa ei teknisestä analyysistä ole sanottavaa hyötyä, koska menetelmän ennustamiskyky on varsin huono tai olematon.
Sen sijaan fundamenttianalyysi on selvästi teknistä analyysiä hyödyllisempää tietoa tavallisen sijoittajan valintoja tehtäessä. Fundamentit perustuvat osakkeen takana olevan yrityksen arviointiin ja sen taloudellisiin tunnuslukuihin. Yrityksen markkina-asema, tuotteiden kysyntänäkymät, ja hinnoitteluvoima ovat olennaisia asioita sijoituskohteen valinnoissa.
Sijoitusstrategiat perustuvatkin ajatteluun, että hyvän yhtiön löytäminen on paras johtolanka menestyvän sijoituksen löytämiseen. Tässä mielessä tekninen analyysi kyllä tuottaa tietoa sijoituskohteen toteutuneesta menestyksestä, mutta ei anna tietoa menestyksen takana olevista tosiasioista fundamenttianalyysistä poiketen
Tapio Haavisto on Suomen Sijoittajaopastus Oy:n toimitusjohtaja ja kokenut sijoittaja. Yritys on neuvonut ja kouluttanut yksityissijoittajia noin 12 vuotta. Haavisto on suorittanut kaksi sijoitusalan ammattitutkintoa eli sijoituspalvelututkinnon sekä sijoitusneuvojan erikoistutkinnon.
Jutun tärkein anti: ”teknisen analyysin työkaluilla ei ole suurta ennustearvoa”.
Oikeastaan se ennustearvo on olematon. Tutkimusten mukaan hyvin vähäinenkin ennustearvo on ollut lokaalia ajassa ja paikassa, ja kadonnut kuin pieru Saharaan kun mukaan otetaan kulut ja verot.
Loppuartikkelilla ei ole mitään merkitystä kun tuota ennustevoimaa ei TA:ssa ole. Tämä ei toki uskovia haittaa, vaan loistosijoitushetkiä metsästetään RSI:llä ja MACD:lla ja etsitään sopivaa pää-peppu-kuviota kuvaajista…
Hyvä artikkeli, jossa oli nähty asia monipuolisemmin kuin vanhoihin kritiikkeihin sortuvissa jutuissa. Kuten sanottu TA:n tarkoitus ei ole ennustaa tulevaa, vaan kyseessä on seurantatyökalu treidaamiseen. Sellaisena se toimii aivan hyvin, jos vain pää kestää. Miksi osakekurssit nousevat tai laskevat? Syytä etsitään usein fundamenteista, mutta tämä ei selitä asiaa kun sama syy voi yhdellä kertaa nostaa ja toisella laskea kursseja. Hinta on yksi fundamentti muiden joukossa.