Euroopan keskuspankki ja euromaiden keskuspankit aloittavat maaliskuusta lähtien ennen näkemättömän massiiviset rahapoliittiset elvytystoimet.
Keskuspankit alkavat ostaa joukkovelkakirjalainoja markkinoilta peräti 60 miljardin euron arvosta kuukaudessa. Valtionlainojen osuus tästä on 45 miljardia euroa.
Velkakirjojen ostot jatkuvat syyskuuhun 2016 saakka. Mutta jos euroalue on vielä tämänkin jälkeen deflaatiossa, voivat ostot jatkua pitempäänkin. Keskuspankkien tavoitteena on nostaa inflaatio-odotuksia sekä lisätä rahan määrää markkinoilla ja liikepankkien luotonantoa erityisesti yrityksille.
LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Ari Luukkonen arvioi Sijoitustalous.fi-sivustolla, että EKP:n iso ja pitkäaikainen rahaelvytys tukee etenkin riskipitoisia sijoituksia. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että osakemarkkinoiden vahva veto voi jatkua.
Korkomarkkinoihin elvytyksen vaikutuksia on vaikeampi arvioida. Periaatteessa velkakirjojen ostojen pitäisi nostaa niiden hintoja ja siten laskea niiden tuottoa.
”EKP:n osto-ohjelma tukee myös joukkovelkakirjamarkkinoita. Tosin siellä EKP:n päätös oli ennakoitu ja viety hintoihin jo aiemmin. On vaikea arvioida, kallistuvatko velkapaperit vielä jatkossa”, Luukkonen sanoo.
Velkakirjojen hinnat ovat kuitenkin jo valmiiksi korkealla erityisesti euroalueen ydinmaissa, kuten Saksassa, Benelux-maissa, Itävallassa, Ranskassa ja Suomessa.
Korkomarkkinoiden kehitykseen vaikuttaa muun muassa se, miten EKP:n massiivisen osto-ohjelman toteutus onnistuu käytännössä, Luukkonen toteaa. Käytännön haasteeksi saattaa muodostua se, että markkinoilta voi olla vaikea löytää riittävästi valtion velkakirjoja.
Lisäksi suuret liikepankit joutuvat uusien sääntelyvaatimusten vuoksi pitämään valtioiden velkakirjoja salkuissaan. Monien liikepankkien myyntihalukkuutta voi Luukkosen mukaan vähentää sekin, että vaihtoehtoisten sijoituskohteiden löytyminen voi olla kiven takana.
