Rahoitusteoriaa

Mikä selittää momentum-ilmiön?

Evlin salkunhoitaja pohtii, mikä selittää sijoitusmaailmassa havaitun momentum-ilmiön.

Momentum-sijoitusstrategia perustuu sijoituskohteen trendin hyödyntämiseen, ja se perustuu tekniseen analyysiin. Sen taustalla on oletus että osakkeet, jotka ovat vahvassa nousutrendissä, jatkavat nousua myös tulevaisuudessa. Vastaavasti laskutrendissä olevat osakkeet jatkavat laskuaan. Momentum-strategiaan luottava sijoittaja siis myös uskoo että markkinat eivät ole tehokkaat – historiatiedolla voi saavuttaa ylituottoja.

Momentum-strategiaa verrataan usein kasvustrategiaan, sillä momentum-strategiassa sijoitetaan monesti kasvuosakkeisiin tai ainakin osakkeisiin, joilla on kasvuosakkeiden luonteenpiirteitä, kuten korkeat arvostustunnusluvut, kasvavat tuotot ja yrityksen nopea kasvu. Kuitenkaan kyse ei ole täsmällisesti ottaen ihan samasta asiasta, sillä momentum-strategiassa oleellista on erityisesti kurssikehityksen trendin hyödyntäminen.

Akateemisesta tutkimuksesta löytyy kosolti näyttöä momentum-ilmiön olemassaolosta.

Momentumin kohdalla yksi mielenkiintoinen kysymys on, miksi tällainen ilmiö ylipäätänsä on olemassa.

Evlin salkunhoitaja Antti Sivonen pohtii blogissaan ilmiön syitä. Sivosen mukaan potentiaalisia selityksiä on lukuisia, mutta yleistä teoriaa ilmiön taustalle ei toistaiseksi ole.

Selitykset voidaan salkunhoitajan mukaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, joiden mukaan momentumin parempi tuotto on palkkio jostakin tietystä riskistä ja niihin, jotka löytävät syyn sijoittajapsykologiasta.

Ensimmäisessä ryhmässä yhteinen nimittäjä on riskipreemio. “Momentum-sijoittajan kuuluu saada parempaa tuottoa vastineeksi ottamastaan lisäriskistä Eli vanha kunnon riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä-näkemys. Sitä, mikä riski tarkalleen on kyseessä, tarina ei kerro”, Sivonen toteaa.

Talouden käyttäytymistiede on puolestaan jälkimmäisen ryhmän teema. “Sijoittajat kärsivät ehtymättömästä informaatiotulvasta ja ovat alttiita virhepäätelmille. Tiedon analysointi on monesti hidas ja työläs prosessi, mikä on omiaan muodostamaan trendejä arvopapreiden hintoihin. Vanha hintataso voi toimia sijoittajille henkisenä ankkurina hidastaen uuden informaation vaikutusta ja myötävaikuttaen trendien syntyyn.”

Sivosen mukaan kuuluisan sijoittajan Ed Seykotan mukaan trendit koostuvat “aha”-hetkistä. “Aluksi vain pieni ryhmä ymmärtää, miksi hinta liikkuu. Hiljalleen yhä useampi ymmärtää. Lopulta kaikki ymmärtävät – silloin trendi on ohi.”

Eläköityneen suursijoittajan George Sorosin refleksiviteetti tarjoaa Sivosen mukaan vaihtoehtoisen selityksen. “Refleksiviteettititeorian mukaan arvopapereiden hintojen, sijoittajan todellisuuskäsityksen ja reaalimaailman välillä on vuorovaikutuksia. Esimerkiksi yrityksen lainarahan hinnan (koron) laskiessa yrityksen tilanne voi parantua reaalimaailmassa, mikä voi entisestään laskea korkoa.”

Emme osaa varmuudella sanoa, mikä niistä on lähimpänä totuutta, mutta ilmiö silti on todellinen mutta taustasyy on epäselvä, Sivonen toteaa.

“Sijoittajan kannalta oleellista on se, että ilmiöstä on vahva tilastollinen näyttö ja riittävä määrä varteenotettavia ja uskottavia selityksiä, ei niinkään kattava akateeminen teoria. Sekin tullee aikanaan, mutta sillä välin ilmiötä kannattaa hyödyntää”, Sivonen summaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös