Konsulttiyhtiö PwC on selvittänyt osakemarkkinoiden riskipreemion tasoa Suomen osakemarkkinoilla eri tavoin vuodesta 1999 lähtien.
PwC:n mukaan riskipreemio kipusi vuoden 2021 7,1 prosentista viime vuoden 8,3 prosenttiin. Nyt nousu on vihdoin päättynyt, ja syyskuisen selvityksen mukaan preemio on laskenut tasolle 7,6 prosenttia.
Osakemarkkinoiden riskipreemio (equity risk premium) on lisätuotto, jonka sijoittajat vaativat osakkeista yli riskittömän koron, jotta osakkeisiin sijoittaminen olisi houkuttelevaa vaihtoehtoa esimerkiksi valtion velkakirjoihin nähden. Toisin sanoen se kuvaa korvausta siitä lisäriskistä, jonka sijoittaja ottaa siirtyessään riskittömästä sijoituksesta osakemarkkinoille.
Riskipreemio ei ole vakio, vaan se elää talousympäristön, korkotason, riskinottohalukkuuden ja osakemarkkinoiden arvostustasojen mukana. Kun riskittömät korot nousevat tai osakkeiden tuotto-odotukset laskevat, osakemarkkinariskipreemio voi kaventua, mikä tekee valtionlainoista suhteellisesti houkuttelevampia ja päinvastoin
Myös osakemarkkinan kokonaistuottovaatimus eli riskipreemion ja Suomen valtion velkakirjojen tuoton yhteissumma on laskenut noin 0,6 prosenttia vuoden 2023 huipusta.
Helsingin pörssi on tuottanut kuluneen vuoden aikana hyvin kevään markkinaheilunnasta huolimatta. Jatkuva geopoliittinen epävakaus ja Yhdysvaltojen ilmoittamat tullit ovat lisänneet epävarmuutta yritysten toimintaympäristössä, mutta pörssissä on silti nähty useita onnistumisia.
Tänä vuonna Helsingin pörssiin on myös listautunut useampia yhtiöitä pidemmän hiljaisen ajanjakson jälkeen, ja esimerkiksi Frameryn onnistunut ja moninkertaisesti ylimerkitty listautuminen vahvistaa myönteistä suuntaa.
“Markkinapreemion laskuun on syynä erityisesti se, että viimeisen vuoden aikana Suomen osakemarkkina on kehittynyt suopeasti erilaisista talouden riskeistä huolimatta. Preemion lasku on osoitus Helsingin pörssin myönteisestä vireestä samalla tavalla kuin Postin, Cityvaraston ja Frameryn onnistuneet listautumisetkin”, sanoo Esko Saura PwC Suomen arvonmääritys- ja tilinpäätösasiantuntijatiimistä.
Selvitys osoittaa, että osakemarkkinariskipreemio on Ruotsissa hieman Suomea matalampi, mutta Norjassa ja Tanskassa ollaan nyt käytännössä samalla tasolla.
Sauran mukaan tämä on merkittävä muutos viime vuoteen, jolloin Suomen preemio oli selvästi muita Pohjoismaita korkeampi.
“Muutamana aiempana vuotena Suomi erottui muiden Pohjoismaiden joukosta mustana lampaana, mutta nyt erot ovat enää marginaalisia. Tätä selittää se, että markkinan fundamentit ovat vahvistuneet, ja sijoittajien varovaisuus on hälventynyt”, Saura toteaa.
Sauran mukaan tällä hetkellä ei ole mitään syytä olettaa, että kehityskulku muuttuisi tai että Helsingin pörssin hyvä nousuvire lakkaisi.
Suomen Pankin tilastotietojen valossa vuoden 2025 viimeisen neljänneksen markkinanäkymä on varovaisen myönteinen, ja Helsingin pörssin syksyinen kehitysvire tukee markkinapreemion jatkavaa laskua.
