Apteekkitoiminnan kannattavuus on huimasti pörssiyhtiöitä kannattavampaa. Miksi tällaista toimintaa tuetaan verovaroin, ihmettelee osakestrategi ja sijoituskirjailija Jukka Oksaharju.
Apteekkitoiminnan kannattavuus on huimasti pörssiyhtiöitä kannattavampaa. Miksi tällaista toimintaa tuetaan verovaroin, ihmettelee osakestrategi ja sijoituskirjailija Jukka Oksaharju.
Oksaharjun mukaan voitto tulisi suhteuttaa taseen kokoon. ”Apteekin omistaja kun saa tuottonsa suhteessa sijoittamaansa omaan pääomaan. Toiminta edellyttää vähäisiä investointeja”, sijoituskirjailija toteaa Keskisuomalaisen kolumnissaan.
Koska apteekkitoiminnan tulopuoli on apteekkien määrän ja lääkkeiden hintojen sääntelyllä vakautettu, on Oksaharjun mukaan lopputuloksena apteekkarin sijoittaman pääoman tuottoprosentti kohoaminen huimaksi. Samalla kannattavuus on myös erinomaisen ennustettavaa.
”Nykymallinen apteekki vastaa lupaa painaa rahaa”, Oksaharju tykittää.
Oksaharju vertaa apteekkitoimintaa vapailla markkinoilla toimiviin pörssiyhtiöihin. ”Jos Yliopiston Apteekki listautuisi Helsinkiin, se olisi ylivoimaisesti kannattavin yhtiö. Sen oman pääoman vuosituotto hipoo 50 prosenttia. Bisnes tuplaa sijoituksen kahdessa vuodessa. Siinä korkoa korolle -käyrä todella sojottaa reseptin voimalla kohti taivaita.”
Apteekkitoiminnan kannattavuus on täten huimasti pörssiyhtiöiden toimintaa kannattavampaa. Oksaharjun mukaan pörssissä keskimääräinen oman pääoman vuosituotto on 15 prosenttia.
Oksaharju kysyy, onko yhteiskunnan tukemilla maksuilla syytä pönkittää tätä kannattavuutta? ”Kaukana tehokkuudesta oleva systeemi on suora tulonsiirto miljoonilta veronmaksajilta muutamille apteekkareille.”
Lisäksi apteekkitoimintaa vaivaa Oksaharjun mukaan tehoton ylipalvelu. ”Vai onko joku onnistunut hakemaan särkylääkettä ilman auttajan saamista kintereilleen? Reseptilääkkeissä kauppa ei tahdo onnistua ilman kolmia sormenjälkiä.”
Purren Vaffet
11.9.2017 at 18:59
Apteekissa jos toisessakin käyneenä voin todeta, että Yliopiston Apteekki on äärimmäisen huono esimerkki, minkä ”gurun” luulisi tietävän. Onhan kyseessä paitsi maan ainoa apteekkiketju niin myös käymällä yliopiston apteekissa huomaa reseptitiskin jonon olevan yli 10 minuuttia kun tavallisessa apteekissa tiskiin pääsee useimmiten suoraan. Myös liikkeiden pinta-alat kertovat omaa totuuttaan. Itse koen, että Yliopiston Apteekin toimintaa voidaan tukea varsin perustellusti, sillä sen tuotto kilahtaa Helsingin Yliopiston kassaan. Jos raha ei ropise yliopiston kassaan Apteekin kautta niin se siirtyy sinne sitäkin varmemmin verovaroista valtion kassalippaan kautta.
Mutta lääkepolitiikka sikseen, todellinen kysymys kuuluu onko itse ”guru” sen etevämpi talousasioissa kuin se kuuluisa sokea apina. Joitakin kertoja olen kyseisen viikarin ennustuksia seurannut ja metsään on mennyt niin että heilahtaa. Mutta mikäs siinä kun on valjastettu Nordnetin mittava somenäkyvyys oman henkilökohtaisen brändin (kultin) rakentamiseen sinisilmäisten seuraajien hurratessa ja marssiessa kohti jyrkännettä.
Mieleenpainuvin tämän profeetan ennustuksista oli Amerikan Yhdysvaltojen taannoisen presidentinvaalin jälkeinen aamu, jolloin oma salkkuni oli jo parin prosenttiyksikön kevyessä nousussa ja maailmanlaajuisestikin pörssit olivat kevyesti pakkasella ainoastaan kaukoidässä. Tähän profeettamme vastasi twiitillä ”verenpunainen päivä edessä”. Osakesalkkuni sen sijaan vastasi tähän karulla luvulla: n. +15-16%.