Apteekkitoiminnan kannattavuus on huimasti pörssiyhtiöitä kannattavampaa. Miksi tällaista toimintaa tuetaan verovaroin, ihmettelee osakestrategi ja sijoituskirjailija Jukka Oksaharju.
Oksaharjun mukaan voitto tulisi suhteuttaa taseen kokoon. ”Apteekin omistaja kun saa tuottonsa suhteessa sijoittamaansa omaan pääomaan. Toiminta edellyttää vähäisiä investointeja”, sijoituskirjailija toteaa Keskisuomalaisen kolumnissaan.
Koska apteekkitoiminnan tulopuoli on apteekkien määrän ja lääkkeiden hintojen sääntelyllä vakautettu, on Oksaharjun mukaan lopputuloksena apteekkarin sijoittaman pääoman tuottoprosentti kohoaminen huimaksi. Samalla kannattavuus on myös erinomaisen ennustettavaa.
”Nykymallinen apteekki vastaa lupaa painaa rahaa”, Oksaharju tykittää.
Oksaharju vertaa apteekkitoimintaa vapailla markkinoilla toimiviin pörssiyhtiöihin. ”Jos Yliopiston Apteekki listautuisi Helsinkiin, se olisi ylivoimaisesti kannattavin yhtiö. Sen oman pääoman vuosituotto hipoo 50 prosenttia. Bisnes tuplaa sijoituksen kahdessa vuodessa. Siinä korkoa korolle -käyrä todella sojottaa reseptin voimalla kohti taivaita.”
Apteekkitoiminnan kannattavuus on täten huimasti pörssiyhtiöiden toimintaa kannattavampaa. Oksaharjun mukaan pörssissä keskimääräinen oman pääoman vuosituotto on 15 prosenttia.
Oksaharju kysyy, onko yhteiskunnan tukemilla maksuilla syytä pönkittää tätä kannattavuutta? ”Kaukana tehokkuudesta oleva systeemi on suora tulonsiirto miljoonilta veronmaksajilta muutamille apteekkareille.”
Lisäksi apteekkitoimintaa vaivaa Oksaharjun mukaan tehoton ylipalvelu. ”Vai onko joku onnistunut hakemaan särkylääkettä ilman auttajan saamista kintereilleen? Reseptilääkkeissä kauppa ei tahdo onnistua ilman kolmia sormenjälkiä.”
