Suomen talous on ollut finanssikriisin jälkeen yksi heikoiten menestyneimmistä kehittyneistä talouksista, Handelsbanken toteaa lokakuun markkinakatsauksessaan.
Syinä ongelmiin ovat olleet niin sykliset kuin rakenteelliset vaikeudet. ”Suomi vajosi toiseen taantumaan vuosina 2012–14, mistä elpyminen on ollut hidasta vuoden 2015 BKT:n kasvun ollessa ainoastaan 0,2 prosenttia.”
Tilastokeskus kertoi perjantaina, että kausitasoitettu tuotanto laski elokuussa 1,2 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattu tuotanto oli 0,1 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Tuotannon volyymi 2005–2016, trendi ja kausitasoitettu sarja
Handelsbanken ennustaa maltillista vain noin yhden prosentin keskimääräistä BKT:n vuosikasvua vuosille 2016–18. ”Talouskasvu pohjautuu lisääntyvään velkaantumiseen, ja perustuu pääosin yksityiseen kulutukseen ja rakennusinvestointeihin. Kestävä elpyminen vaatisi myös nettoviennin merkittävää positiivista kontribuutiota.”
Pankin mukaan informaatio- ja viestintäteknologia-alan tuottavuuden heikkeneminen rajoittaa yhä niin kokonaistuotannon kasvua, koko talouden tuottavuuden kasvua kuin nettovientiä. Myös resurssien uudelleen allokoituminen korkean tuottavuuden sektoreille ja yhtiöille on edelleen puutteellista.
Vaikka Suomen vienti on tuottanut pettymyksiä jo pidemmän aikaa, näkee Handelsbanken myös valon pilkahduksen. ”Olemme kuitenkin hieman optimistisempia tämän vuoden jälkipuoliskon osalta, kun teollisuustuotanto on kääntynyt laaja-alaiseen kasvuun vuoden toisella neljänneksellä ja viimeisimmät tilastot osoittavat elpymisen jatkuneen myös kolmannen kvartaalin alussa”, pankki toteaa.
Suomen vaihtotase on kuitenkin jälleen alijäämäinen, koska Suomen talouskasvu perustuu kotimaiseen kysyntään ja tuonnin kasvu on vientiä nopeampaa. Ilman viennin tukevaa elpymistä ja palveluiden nettovienninkin ollessa selvästi negatiivinen, ei Handelsbanken odota vaihtotaseen kääntyvän vakaasti ylijäämäiseksi ennusteperiodilla. Viennin kasvua ei pankin mukaan ole näköpiirissä.
”Suomen heikko vienti kilpailijamaihin verrattuna ennakoi pitkittyvää taivalta hintakilpailukyvyn palauttamisessa. Kun useimmat euroalueen maat yrittävät samaa, niin tehtävä on erityisen haastava.”
