Verotus on ajankohtainen asia sijoittajien kannalta erityisesti näin alkuvuodesta, sillä esitäytettyjen veroilmoitusten saapuminen lähestyy.
Osingonsaajien verokohtelu on herättänyt jonkin verran keskustelua. Esimerkiksi MTV3:n Huomenta Suomen markkinaraati käsitteli aihetta perjantain 27.1.2017 lähetyksessään. Lisäksi konkarisijoittajaksi tituleerattu Kim Lindström on kommentoinut aihetta jo vuosien ajan.
Osingoista puhutaan julkisuudessa usein negatiiviseen sävyyn. Keskustelu keskittyy kritisoimaan joidenkin osingonsaajien pientä veroprosenttia tai verovapaita osinkoja. Nämä mahdollisuudet koskevat useimmiten suursijoittajia tai tiettyjä yhteisöjä. Meidän tavallisten piensijoittajien saamien pienten osinkojen verokohtelun epätasa-arvoisuus ei ole tarpeeksi esillä.
Yritysten ja niiden maksamien osinkojen verotus ei ole viime vuosina ollut ennustettavaa. Ennustettavuus olisi tärkeää, sillä yritykset ja sijoittajat tekevät usein pitkän aikavälin investointeja. pävarma ja vaihteleva politiikka ei rohkaise pääomien sitomiseen.
Yhteisöverokantaa alennettiin muutama vuosi sitten 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Pörssiyrityksiin sijoittavan piensijoittajan kannalta tämä alennus kuitenkin valui pääomatuloveron ja osinkojen verotuksen kiristämiseen.
Aikaisemmin pääomatuloveroprosentti oli 28, mutta korotuksen jälkeen se on 30 prosenttia alle 30 000 euron pääomatuloista. Tätä suurempien pääomatulojen veroprosentti on nykyään 34 prosenttia. Listattujen yhtiöiden osinkojen verotus on kiristynyt myös siten, että veronalainen osuus nostettiin 70 prosentista 85 prosenttiin.
Alle 30 000 euroa pääomatuloja saavan kokonaisverorasitus on 40,4 prosenttia, kun otetaan huomioon myös yrityksen maksama yhteisövero. Piensijoittajan listatusta yhtiöstä saatuja pääomatuloja verotetaan siis tiukasti.
On epäoikeudenmukaista, että pääomatuloista joutuu maksamaan isompaa veroprosenttia kuin jos saman verran ansaitsisi palkkatuloina, sillä pääomatuloja saava joutuu kantamaan palkansaajaa suurempaa riskiä. Sijoittaja ei saa lakisääteisesti tasaista ja varmaa palkkatulovirtaa, eikä hänellä ole muitakaan työsuhteeseen liittyviä etuja. Lisäksi suuri osa piensijoittajista on säästänyt sijoitettavan pääoman palkkatuloistaan, josta on jo maksettu rutkasti veroja.
Epätasa-arvoinen verotus näkyy siinä, että monet suursijoittajat saavat yritysjärjestelyiden ansiosta osingot lähes verotta. Verovapaista osingoista nauttivat myös monet yleishyödyllisiksi luokitellut yhteisöt kuten ammattiyhdistysliike.
Piensijoittajien kohtelu heijastuu esimerkiksi pörssiosakkeiden heikkona suosiona. Monet suomalaiset pitävät rahoja mieluummin pankkitilillä tai sijoittavat verotuksen kannalta tehokkaisiin osingot uudelleensijoittaviin rahastoihin. Tästä seuraa suomalaisten osakkeiden vaihdon väheneminen pörssissä, sekä omistuksen ja sitä kautta tuottojen valuminen ulkomaille.
Nykyinen pääministeri Sipilä on todennut, ettei pienten osinkojen verovapaus olisi valtiontalouden rahoituksen kannalta merkityksellinen. Nyt selvitetään esimerkiksi alle 500 euron osinkojen verovapautta.
Kansankapitalismia on suosittu vain juhlapuheissa. Totiset teot ovat jääneet päättäjiltä toistaiseksi tekemättä. Katsotaan, saako nykyinen hallitus jotain konkreettista aikaiseksi.
Kirjoituksessa sanotaan nähdäkseni, että verotehokkaat, uudelleensijoittavat rahastot aiheuttavat omistuksen valumista maan ulkopuolelle. Voitko perustella? Oletan, että kyseessä on vain huonosti rakennettu kappale.
Hei Toimitusjohtaja,
Ulkomaisiin pörsseihin sijoittaviin rahastoihin menevä raha on pois suomalaisista osakkeista ja rahastoista. Toki suomalaisiin osakkeisiin sijoittavan rahaston merkitseminen pitää omistusta kotimaassa.
Jostain syystä S-ryhmän tai OP:n omistaja saa voitonjaossa ensimmäiset 1500 € verovapaasti. Ei oikein mahdu järkeen, miksi esim. Keskon tai Aktian pienosakas ei saa samaa etua.
Taitaa nykyään olla tuo osuuspääoman koron eli ylijäämän 1500 euron verovapaus poistunut. Se on 25 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa 5000 euroon asti.