Kannustinloukkuja ja alueellista liikkuvuutta selvittänyt työryhmä on tuottanut hallituksen käyttöön listan toimista, joita se esittää syvällisemmin selvitettäviksi.
Työryhmä on 3.3. julkaistussa raportissaan tarkastellut muun muassa asumisen tukien, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvien tukien sekä työttömyysturvan kehittämisen tarvetta.
Työryhmän mukaan yleisen asumistuen kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi lähivuosina.
”Kustannusten kasvun taustalla on osin heikosta työllisyystilanteesta johtuva tuensaajien määrän kasvu sekä vuokratason nousu, mutta myös vuoden 2015 alussa voimaan tulleet lakimuutokset, jotka kasvattivat yleisen asumistuen kustannuksia (esim. Ahola2016)”, työryhmä toteaa.
Asumistuen kohonneista kustannuksista ja vuonna 2015 tehdyn lakimuutoksen vaikutuksista on Kela tehnyt varsin havainnollisen kuvaajan.
Enimmäisasumismenojen vähentämisellä positiivisia työllisyysvaikutuksia
Koska asumistukea saa sitä vähemmän, mitä enemmän ansaitsee, myös asumistuki heikentää työllistymisen kannustimia.
Työryhmä arvioi eri asumistukeen liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia työllisyyteen sekä julkiseen talouteen. Yleisen asumistuen rajoittamisen haasteena on, että asumistukeen tehtävät rajoitukset kohdentuvat pääosin pienituloisiin kotitalouksiin ja voivat pudottaa kohteena olevia kotitalouksia toimeentulotuelle siirtäen kustannuksia toiselle etuuslajille.
Esimerkiksi yleisen asumistuen hyväksyttävien enimmäisasumismenojen alentaminen 20 prosentilla vähentäisi työryhmän mukaan asumistuen menoja noin 110 miljoonalla eurolla, ja vastaavasti kasvattaisi toimeentulotukimenoja noin 65 miljoonalla eurolla. Nettosäästö olisi siis 45 miljoonaa.
Toimenpiteen arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 2 300:lla. Tulovähenteisyyden jyrkentäminen taas pienentää asumistukimenoja 19 miljoonalla (nettona 14 miljoonalla) ja vastaavasti lisäisi työllisten määrää 800 henkilöllä.
Työryhmä huomauttaa kuitenkin, että asumistuen rajaaminen heikentää niiden tuensaajien toimeentuloa, jotka eivät kannusteiden lisäämisestä huolimatta työllisty. Lisäksi asumistuen heikentäminen lisää toimeentulotuen saajien määrää.
Toimeentulotuelle siirtyminen puolestaan heikentää työllistymisen kannusteita, ellei tarveharkinta riitä kompensoimaan lievempää tulovähenteisyyttä.
Työmarkkinajärjestöiltä odotetusti ristiriitainen vastaanotto
Elinkeinoelämän keskusliitto EK suhtautuu työryhmän ehdotuksiin myönteisesti.
”Asumistuen uudistamisessa yksi varteenotettava työn ensisijaisuutta korostava muutos kuitenkin on virkamiestyöryhmältä jäänyt huomiotta. Asumistuessa voitaisiin toteuttaa malli, jossa työtuloja ja niiden nousua kohdeltaisiin asumistuen suuruutta määrättäessä muita tuloja ja niiden muutosta lievemmin. Näin työllistyminen ja työtulojen kasvattaminen eivät söisi leikkaus asumistukea niin rajusti kuin ne nykyisin leikkaavat”, EK toteaa tiedotteessaan.
Se sijaan esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ei työryhmän ehdottamaa asumistuen heikennystä hyväksy.
PAMin ekonomisti Antti Koskelan mukaan erityisen huolestuttavaa on työryhmän jatkoselvitysesitykset asumistuen tason heikentämisestä ja tuloharkinnan jyrkentämisestä.
Koskelan laskelmien mukaan esimerkiksi Helsingissä asuva tarjoilija, jolla on 1 lapsi, palkka 1700 euroa kuussa ja vuokra 800 euroa, menettäisi jopa lähes 120 euroa kuukaudessa, jos hyväksyttävien asumismenojen rajaa laskettaisiin 20 prosenttia.
”Tämä on täysin kohtuutonta ja heikentäisi työnteon kannustimia ja lisäksi toimeentulomenot kasvaisivat”, Koskela toteaa.
