Makromiehen kolumnia kirjoittava makrostrategi Cameron Crise tutki kolumnia varten aikajaksolla 1990-2015 kullan hintakehityksen korrelaatiota suhteessa inflaatioon ja USA:n 10 vuoden valtionlainojen korkotasoon ja huomasi niiden olevan vahvasti negatiivinen. Kultaa pidetään yleisesti inflaatiosuojana, jonka vuoksi tutkimustulos oli yllättävä.
Inflaation ja kullan hintakehityksen välinen negatiivinen korrelaatio johtunee siitä, että inflaation kohoaminen kertoo usein talouskasvun parantumisesta. Talouskasvun parantuminen hyödyttää erityisesti osakesijoittajia yhtiöiden parantuvien tuloksien ja sijoittajien kohoavan riskinottohalukkuuden myötä. Turvasatamien (kuten kullan) suhteellinen kysyntä sijoittajien keskuudessa sitä vastoin kärsii tässä tilanteessa varojen allokoituessa yhä enemmän osakemarkkinoille.
Odotusten mukaisesti S&P 500-indeksin VIX-indeksillä (nk. pelkokerroin) ja kullan hinnan kehityksellä oli kyseisellä aikajaksolla 1990-2015 tilastollisesti merkitsevä positiivinen korrelaatio. Markkinariskin mittarina pidetyn VIX-indeksin positiivinen kehitys tarkoittaa indeksin odotetun volatiliteetin kohoamista, mikä näkyy luonnollisesti sijoitusinstrumenteista turvasatamien, eli mm. kullan kysynnän kasvuna.
Tutkimuksen valossa nykymarkkinoiden erittäin alhainen VIX-taso voi hyvinkin enteillä jatkossa hyviä aikoja kullan hintakehityksen suhteen. Volatiliteetin kun on huomattu olevan keskiarvoon päin hakeutuva, minkä mukaan sen tulisi kohota jatkossa nykyiseltä historiallisesti katsottuna selvästi keskiarvoa alhaisemmalta tasolta kohti pidemmän aikavälin keskiarvoa.
Crise tutki samaisessa kolumnissa myös kullan hintakehitystä eri osakkeisiin negatiivisesti vaikuttaneiden markkinatapahtumien ympärillä, Viime vuosina esimerkiksi Kiinan talouskasvuhuolien (tutkimuksessa aikajakso 18.8.2015-11.2.2016) vuoksi S&P 500-indeksi laski yhteensä 11,8 %, kun vastaavana aikana kulta kallistui 11,5 %. Vuonna 2011 S&P 500-indeksi halpeni 14,5 % (aikajakso 25.7.2011-9.8.2011), kun S&P alensi USA:n luottoluokitusta. Vastaavana aikana kulta kallistui 7,8 %.
Lähivuosilta löytyy myös aikajakso, jolloin sekä osakkeet että kulta halpenivat. Vuonna 2013 S&P 500-indeksi laski 4,8 % (aikavälillä 22.5.2013-24.6.2013), kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed vähensi kvantitatiivista elvytystään. Samaisella aikavälillä kulta halpeni 6,4 %.
Kaiken kaikkiaan kulta on kuitenkin yleensä kallistunut aikoina, jolloin osakkeet ovat sukeltaneet. Näin kävi myös finanssikriisin aikana, jonka aikaväliksi Crise rajasi 11.10.2007-6.3.2009. Kyseisellä aikavälillä S&P 500-indeksi laski 54,5 %, kun kulta kallistui 25,6 %. Huomionarvoista kullan kehityksessä finanssikriisin aikana oli kuitenkin, että pahimman kriisivuoden 2008 osalta kulta päätyi vain nipin napin plussalle kohoten koko vuonna 3,97 %.
Osakesäästäjät on valtakunnallinen sijoittajien yhteisö, joka auttaa jäseniään ja yhteiskuntaa vaurastumaan järkevän taloudenpidon ja tuottavan säästämisen avulla.
Yhteisö tarjoaa sijoittajille lisäarvoa riippumattoman ja arvokkaan tiedon, sijoitusosaamisen ja rahanarvoisten etujen muodossa sekä toimii linkkinä sijoittajien ja sijoituskohteiden välillä. Yhteisön jäseneksi voit liittyä tästä.
