Talouden trendit

Suuria eroja eri alojen palkkakehityksessä – rakennusala porskuttaa, julkisella sektorilla nihkeää

Kesän aikana eri alojen palkkojen kehitys on kulkenut selvästi eri suuntiin.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli kesä-elokuussa 1,3 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Kovinta palkkakehitys on ollut rakennusalalla.

Pelkästään elokuussa koko talouden palkkasumma kasvoi peräti 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten kesä-elokuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,5 prosenttia.

Palkkasumman vuosimuutos ajanjaksolla 06–08/2017 ja 06/2016–08/2016, %

 

palkat palkkasumma vuosimuutos talous

Palkkasumma kasvoi kesä-elokuussa nopeimmin rakentamisen toimialalla, jossa kasvua kertyi 6,9 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvussa olivat myös muiden palveluiden (4,6 %), yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden (2,5 %), rahoitustoiminnan (2,2 %) sekä teollisuuden (2,1 %) ja kaupan (1,0 %) palkkasummat. Yksityisen koulutuksen (-1,4 %) palkkasumma väheni verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen summa oli kesä-elokuussa 4,1 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Sitä vastoin julkisen sektorin palkkasumma oli 3,8 prosenttia pienempi vuodentakaiseen verrattuna.

Pelkästään elokuussa yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi 4,5 prosenttia ja julkisen sektorin palkkasumma 0,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten kesä-elokuussa palkkasumma kasvoi yksityisellä sektorilla 2,4 prosenttia, kun taas julkisella sektorilla palkkasumma väheni 0,1 prosenttia vuotta aiemmasta.

Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita. Palkkasummaan vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset.

Palkkojen nousu ei ole kaikkien kotitalouksien kannalta positiivinen asia. Työttömien ei kannata palkkojen noususta ilakoida.

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen arvioi Ylelle, että kaikkien työntekijöiden tuntuvat palkankorotukset voivat hidastaa tai pysäyttää työllisyyden parantamisen.

“Ennen kuin lähdetään hakemaan isompia korotuksia kaikille työntekijöille, pitäisi odottaa että työttömyys on alemmalla tasolla”, Määttänen tuumaa.

Tutkimusjohtajan mukaan ennen tuntuvampia palkankorotuksia painua esimerkiksi viiteen prosenttiin. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 8,6 prosenttia.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös