Kilpailu ei toimi Suomen rahastomarkkinoilla

Suomen rahastomarkkinoilla on useita ongelmia. Markkinat ovat keskittyneet voimakkaasti kolmelle suurimmalle rahastoyhtiölle.

Suomen rahastomarkkinoiden suurimpia haasteita ovat markkinoiden keskittyminen sekä suljetun arkkitehtuurin laajuus, toteaa Morningstarin rahastoanalyytikko Matias Möttölä.

Markkinat ovat keskittyneet voimakkaasti suurimpien toimijoiden käsiin.

”Vain harvassa maassa suurimpien rahastoyhtiöiden markkinaosuus on Suomea suurempi. Kymmenellä suurimmalla yhtiöllä on Suomessa lähes 80 prosentin markkinaosuus, ja tästä Nordealla, OP:llä ja Danskella leijonanosa (noin 65 prosenttia)”, Möttölä toteaa artikkelissaan.

Esteitä rahastojen kilpailulle

Toinen ongelma, eli suljetut markkinat, tarkoittaa sitä, että kukin jakelukanava (yleensä pankkiverkosto) myy vain oman talon rahastoyhtiön tuotteita.

Möttölän mukaan Suomessa vain pieni osa rahastoista myydään avoimilla markkinapaikoilla, joilta on saatavissa useiden rahastoyhtiöiden tuotteita.

”Pankkien rahastoyhtiöiden tuotteiden ostaminen ilman pankkitiliä samassa konsernissa voi olla vaikeaa tai mahdotonta.”

Näiden lisäksi myös puolueettoman rahastoneuvonnan vähyys on ongelma. Möttölän mukaan puolueeton sijoitusneuvoja laajentaisi valikoimaa, sillä tämän tehtävänä on etsiä paras rahasto eikä sitä, joka tuo suurimmat provisiot.

Kaiken lisäksi rahastojen kulut ovat kansainvälisessä vertailussa keskimääräistä korkeammat.

”Norjassa ja Tanskassa korkorahastot ovat keskimäärin Suomea halvempia, ja Tanskassa myös osake- sekä yhdistelmärahastot ovat huokeampia kuin Suomessa. Merkintä- ja lunastuspalkkioiden käyttö on Suomessa vähenemään päin, mutta edelleen yleistä, kun taas monissa maissa niistä on pitkälti luovuttu”, Möttölä toteaa.

Rahastojen korkeat kulut, markkinoiden keskittyminen, avoimien markkinapaikkojen puuttuminen ja puolueettoman rahastoneuvonnan vähyys kertovat kaikki yhdestä ja samasta perusongelmasta. Kilpailu ei rahastomarkkinoilla toimi.

Tuoko uusi EU-direktiivi lisää kilpailua?

Helpotusta ongelmaan odotetaan nyt EU-direktiivistä.

Vuoden 2018 alusta astui voimaan MiFiD II -direktiivi, jonka tavoitteena on edistää Euroopan rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa sijoittajansuojaa.

Sääntelypaketti ei sinänsä mullista sijoituspalveluiden tarjontaa, sillä periaatteet ovat voimassa jo monilta osin. Finanssialan mukaan uudistukset kuitenkin tarkentavat vaatimuksia ja tekevät niistä yksityiskohtaisempia.

MiFID II -kokonaisuudistus sisältää sijoituspalvelujen menettelytapoja sääntelevän direktiivin ja markkinarakenteita sääntelevän EU-asetuksen (MiFIR) uudistuksen.

Uudistuksen myötä sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset tiukentuvat.

Tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö PwC arvioi, että MiFID II -regulaation edellyttämien muutosten ymmärtäminen ja sovittaminen toimijan arkipäivään on haastava harjoitus.

”Viime vuosina useat toimijat ovat yksinkertaistaneet tuoteportfoliotaan ja MiFID II tulee vahvistamaan tätä trendiä. Monimutkaisen sääntelyn soveltaminen tulee kalliiksi, erityisesti jos kyseessä oleva toiminta on vähäistä. Tämä tulee avaamaan niche-mahdollisuuksia toimijoille”, PwC.

Eli toisin sanoen MiFID mahdollistaa kilpailun lisääntymisen sijoituspalveluiden markkinoilla.

PwC:n mukaan nyt markkinalle tulevat kilpailijat ja palveluntarjoajat katsovat regulaatiota juuri mahdollisuuksien kannalta. ”Käynnissä oleva kuluttajakäyttäytymisen muutos kohti digitaalisuutta pakottaa nykyiset toimijat kehittämään omaa palveluvalikoimaansa sekä nykyisille että tuleville asiakkailleen.”

Korjaus: Artikkelissa luki virheellisesti että MiFID II -olisi astunut voimaan vuoden 2008 alussa. Oikea vuosiluku on tietenkin 2018.