Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan palveluviennin kasvu on jo korvannut Nokian romahduksen jättämän aukon viennin luomassa kotimaisessa arvonlisäyksessä.
Aalto-yliopiston, Etlan, Helsingin yliopiston ja Vattin tutkijoiden tuore 100 vuotta pientä avotaloutta -tutkimusraportti tuo uutta tietoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, rakenteesta ja näkymistä arvonlisäpohjaisesti tarkasteltuna.
Tutkimuksen mukaan Suomessa on 2010-luvulla kasvanut etenkin IT-palveluiden vienti, joka yksin vastasi jo 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä vuonna 2016. IT-palvelut ovat hyödyketasolla tarkasteltuna Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde. Suurin arvonlisäys tulee paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli vuonna 2016 13 prosenttia.
Palveluiden viennin trendi on Suomessa ollut nouseva vuodesta 2012 lähtien. Vaikka Nokian romahdus vei lyhyessä ajassa (vuodesta 2008 alkaen) viisi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla.
Arvonlisäpohjainen tarkastelu antaakin Suomen viime vuosien talouskehityksestä toisenlaisen kuvan kuin julkisuudessa etenkin 2015 – 2016 korostunut viennin väheneminen ja tavaraviennin arvon lasku.
”Tavaraviennin tilastot eivät pysy monimutkaisten globaalien tuotantoprosessien perässä. Monen vientihyödykkeen osalta jopa yli puolet viennin bruttoarvosta heijastaa vain ulkomaisten välituotteiden arvoa”, sanoo erikoistutkija Saara Tamminen VATT:sta.
Tämän vuoksi perinteiset tavat tarkastella vientiä antavat Tammisen mukaan jopa hiukan harhaanjohtavan kuvan viennin merkityksestä. Bruttovientitilastot liioittelevat Suomen talouden vientivetoisuutta.
Toinen mielenkiintoisen havainto tutkimuksessa liittyy laadun merkitykseen.
Tutkimuksesta selviää, että noin 60–70 prosenttia Suomeen jäävästä viennin arvonlisästä on viime vuosina tullut sellaisten hyödykkeiden viennistä, joissa kilpaillaan ensisijaisesti tuotteiden laadulla, ominaisuuksilla sekä yrityksen maineella. Erityisen merkittävää on ollut tällaisten palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen kasvu, joka Suomessa kaksinkertaistui vuosina 2002–2015.
”Tällä on merkitystä myös poliittisen päätöksenteon kannalta, jossa pitäisi nähdä isompi kuva pelkän hintakilpailukyvyn ja tavaraviennin sijaan. Esimerkiksi panostamalla palveluinnovaatioiden kehitykseen, palvelujen vienninedistämiseen ja markkinointikoulutukseen voitaisiin mahdollisesti saavuttaa entistä enemmän lisäarvoa”, tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala Etlasta sanoo.
